Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 29.05.2022 - klo:12:07 »Hei Anniina,
Minun mielestäni Jeesuksen ilman muuta tarvitsi lukea kirjoituksia. Se ei vähennä pätkääkään hänen arvoaan Jumalan Poikana, mutta se on edellytys sille, että hän oli myös täysi ihminen.
Raamatun ulkopuolelle jätetyissä Jeesuksen lapsuustarinoissa halutaan rakentaa kuvaa maagisesta lapsesta, jolla oli käsittämättömiä jumalallisia ominaisuuksia. Raamatun oma todistus on kuitenkin hyvin päinvastainen:
Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. (Fil. 2:6-8)
Kristilliseen uskoon kuuluu ajatus, että Jeesus oli 100% ihminen ja 100% Jumala. Ennen maailmaan syntymistään hän oli vain Jumala. Nykyään hän on ylösnousseen ihmisen ruumiissa, mutta myös Jumala. Teologiassa välillä keskustellaan siitä, missä määrin Jeesuksen maan päällinen elämä oli synnittömän ihmisen elämää täydellisessä yhteydessä Jumalaan ja missä määrin Jumalan elämistä ihmisruumiissa. Teoriassahan Jeesus olisi voinut tehdä kaikki ihmeensä sen vuoksi, että hänellä oli synnittömän ihmisen häiriötön yhteys Jumalaan. Kysymys on opillisesti ja teoriassa mielenkiintoinen, mutta lopputulos on silti käytännössä sama: Jeesus on sataprosenttisesti ihminen ja Jumala. Tätä asiaa olen käsitellyt vähän laajemmin älyllisesti hauskassa kysymyksessä Jeesus mustassa aukossa.
Joka tapauksessa selvää on, että ihmisyytensä puolesta Jeesuksen täytyi kasvaa siinä missä kenen tahansa muunkin ihmisen täytyy. Kasvuprosessiin kuuluu myös oppimisprosessi. Olisi älyllisesti epärehellistä ajatella, että Jeesuksen tiedollisiin kykyihin kuuluu kyky osata Raamattu ulkoa, mutta silti hänen täytyy vanhempiensa opastuksella opetella syömään, kävelemään, lukemaan jne. Jeesuksen täytyi olla aito ihminen, koska vain ihminen voi sovittaa ihmisen synnit:
Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. (Hepr. 2:17)
Jeesuksen raamattutuntemukseen on vaikuttanut opetus, jota hän on saanut. Hänen vanhempansa olivat hurskaita, ja varmasti Jeesus sai heiltä oppia. Raamattu todistaa, että Jeesuksen ollessa 12-vuotiaana temppelissä kyseessä ei ollut mikään sattuma, vaan perhe kävi siellä "niin kuin tapa oli".
Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. (Luuk. 2:41-42)
Tuossa vaiheessa Jeesus hämmästytti oppineita tiedoillaan. Jeesus ei vielä ollut vielä bar mitshva -iässä, mutta tavan mukaan ennen kyseistä juhlaa käytiin pari vuotta valmistavaa koulua, johon hän siis olisi jo osallistunut. Lisäksi rabbien pitämissä poikakouluissa annettiin opetusta 6-vuotiaasta alkaen niille, joita erityisesti haluttiin valmentaa kirjoitusten tuntemiseen. Jeesus on erittäin suurella todennäköisyydellä osallistunut tällaiseen. Näistä asioista olen jutellut vähän laajemmin raamattuluennossani: Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä.
Viittasit kysymyksessäsi siihen, että Jeesus myös luki kirjoituksia synagogassa eikä ainoastaan siteerannut niitä ulkoa. Sen lisäksi, että Jeesus luki kirjoituksia, hän myös osasi etsiä oikean kohdan, josta hän halusi lukea:
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan... (Luuk. 4:16-17)
Toki tämä voidaan ajatella niin, että Jeesus luki suoraan kirjoituksista siksi, että se olisi kuulijoille vaikuttavampaa. Silti se haiskahtaisi tarpeelta selittää yliluonnolliseksi sellaisetkin asiat, joiden ei sitä tarvitse olla. Kristillisessä uskossa on ihan riittämiin valtavasti yliluonnollisia elementtejä. Niin kuin kaikissa muissakin uskonnoissa. Kristinuskon omaleimaisuus on nimenomaan siinä, että Jumala on ottanut ihmisen muodon pelastaakseen ihmiskunnan. Vaikka Jeesus oli myös Jumala, on hänen pelastustekonsa salaisuus ennen kaikkea siinä, että hän oli synnitön ihminen, joka kelpasi sovitusuhriksi syntisten ihmisten sijasta. Ja siihen ihmisyyteen kuuluu mielestäni myös kirjoitusten opiskelu, mikä synnittömältä ihmiseltä on varmasti sujunut huomattavasti meitä muita paremmin.
Minun mielestäni Jeesuksen ilman muuta tarvitsi lukea kirjoituksia. Se ei vähennä pätkääkään hänen arvoaan Jumalan Poikana, mutta se on edellytys sille, että hän oli myös täysi ihminen.
Raamatun ulkopuolelle jätetyissä Jeesuksen lapsuustarinoissa halutaan rakentaa kuvaa maagisesta lapsesta, jolla oli käsittämättömiä jumalallisia ominaisuuksia. Raamatun oma todistus on kuitenkin hyvin päinvastainen:
Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. (Fil. 2:6-8)
Kristilliseen uskoon kuuluu ajatus, että Jeesus oli 100% ihminen ja 100% Jumala. Ennen maailmaan syntymistään hän oli vain Jumala. Nykyään hän on ylösnousseen ihmisen ruumiissa, mutta myös Jumala. Teologiassa välillä keskustellaan siitä, missä määrin Jeesuksen maan päällinen elämä oli synnittömän ihmisen elämää täydellisessä yhteydessä Jumalaan ja missä määrin Jumalan elämistä ihmisruumiissa. Teoriassahan Jeesus olisi voinut tehdä kaikki ihmeensä sen vuoksi, että hänellä oli synnittömän ihmisen häiriötön yhteys Jumalaan. Kysymys on opillisesti ja teoriassa mielenkiintoinen, mutta lopputulos on silti käytännössä sama: Jeesus on sataprosenttisesti ihminen ja Jumala. Tätä asiaa olen käsitellyt vähän laajemmin älyllisesti hauskassa kysymyksessä Jeesus mustassa aukossa.
Joka tapauksessa selvää on, että ihmisyytensä puolesta Jeesuksen täytyi kasvaa siinä missä kenen tahansa muunkin ihmisen täytyy. Kasvuprosessiin kuuluu myös oppimisprosessi. Olisi älyllisesti epärehellistä ajatella, että Jeesuksen tiedollisiin kykyihin kuuluu kyky osata Raamattu ulkoa, mutta silti hänen täytyy vanhempiensa opastuksella opetella syömään, kävelemään, lukemaan jne. Jeesuksen täytyi olla aito ihminen, koska vain ihminen voi sovittaa ihmisen synnit:
Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. (Hepr. 2:17)
Jeesuksen raamattutuntemukseen on vaikuttanut opetus, jota hän on saanut. Hänen vanhempansa olivat hurskaita, ja varmasti Jeesus sai heiltä oppia. Raamattu todistaa, että Jeesuksen ollessa 12-vuotiaana temppelissä kyseessä ei ollut mikään sattuma, vaan perhe kävi siellä "niin kuin tapa oli".
Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. (Luuk. 2:41-42)
Tuossa vaiheessa Jeesus hämmästytti oppineita tiedoillaan. Jeesus ei vielä ollut vielä bar mitshva -iässä, mutta tavan mukaan ennen kyseistä juhlaa käytiin pari vuotta valmistavaa koulua, johon hän siis olisi jo osallistunut. Lisäksi rabbien pitämissä poikakouluissa annettiin opetusta 6-vuotiaasta alkaen niille, joita erityisesti haluttiin valmentaa kirjoitusten tuntemiseen. Jeesus on erittäin suurella todennäköisyydellä osallistunut tällaiseen. Näistä asioista olen jutellut vähän laajemmin raamattuluennossani: Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä.
Viittasit kysymyksessäsi siihen, että Jeesus myös luki kirjoituksia synagogassa eikä ainoastaan siteerannut niitä ulkoa. Sen lisäksi, että Jeesus luki kirjoituksia, hän myös osasi etsiä oikean kohdan, josta hän halusi lukea:
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan... (Luuk. 4:16-17)
Toki tämä voidaan ajatella niin, että Jeesus luki suoraan kirjoituksista siksi, että se olisi kuulijoille vaikuttavampaa. Silti se haiskahtaisi tarpeelta selittää yliluonnolliseksi sellaisetkin asiat, joiden ei sitä tarvitse olla. Kristillisessä uskossa on ihan riittämiin valtavasti yliluonnollisia elementtejä. Niin kuin kaikissa muissakin uskonnoissa. Kristinuskon omaleimaisuus on nimenomaan siinä, että Jumala on ottanut ihmisen muodon pelastaakseen ihmiskunnan. Vaikka Jeesus oli myös Jumala, on hänen pelastustekonsa salaisuus ennen kaikkea siinä, että hän oli synnitön ihminen, joka kelpasi sovitusuhriksi syntisten ihmisten sijasta. Ja siihen ihmisyyteen kuuluu mielestäni myös kirjoitusten opiskelu, mikä synnittömältä ihmiseltä on varmasti sujunut huomattavasti meitä muita paremmin.
