Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 24.01.2023 - klo:10:41 »Kiitos linkistä! Siinä näyttääkin olevan rukousnauhan idea oikein hyvin selitettynä. Vaikuttaa varsin kiehtovalta ja todella peruspilareiden äärellä viipyvältä.
Kirjoittanut: RetroSpective
« : 23.01.2023 - klo:21:06 »Joopa, tätä arvelinkin. Se on yhdysvaltalaisen pastorin ja vaimonsa kehittelemä uudistettu malli paastonajan helmistä kokoaikaiseen käyttöön.
https://ecumenicallife.com/longworth-lutheran-rosary/
https://ecumenicallife.com/longworth-lutheran-rosary/
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 17.01.2023 - klo:10:13 »Hei RetroSpective!
Tämä rukousnauha ei ole ilmeisesti kovinkaan tunnettu, koska rukousnauhoista enemmän tietävä työkaverinikaan ei ollut siitä mitään kuullut. Joten meistä kahdesta sinulla on tästä enemmän tietoa.
Tämä rukousnauha ei ole ilmeisesti kovinkaan tunnettu, koska rukousnauhoista enemmän tietävä työkaverinikaan ei ollut siitä mitään kuullut. Joten meistä kahdesta sinulla on tästä enemmän tietoa.
Kirjoittanut: RetroSpective
« : 28.12.2022 - klo:20:13 »Tässä olisi vielä yksi kysymys lisää. Kun katsoo netistä luterilaisia rukousnauhoja, löytyy mm. 2000-luvun alussa kehitetty malli Lutheran Longworth rosary. Siinä on kuuden viikon helmisarjat ja se perustuu myös katekismukseen.
Ulkonäöllisesti se muistuttaa eniten katolilaista ruusukkoa mutta helmien jaottelu on erilainen.
Onko tämä malli meilläpäin mitenkään tunnettu?
Ulkonäöllisesti se muistuttaa eniten katolilaista ruusukkoa mutta helmien jaottelu on erilainen.
Onko tämä malli meilläpäin mitenkään tunnettu?
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 22.08.2022 - klo:11:22 »Hei Anniina,
Kaikkea, minkä Jumala on luonut, ihminen voi käyttää väärin. Miksei siis itse askartelemaansa rukousnauhaakin. Siitä huolimatta jonkin asian väärinkäyttö ei tee tyhjäksi sen oikeaa käyttämistä.
Jeesus varoitti rukoilemasta pakanoiden tavoin: "Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja." (Matt. 6:7) Siitä huolimatta ääneen rukoileminen auttaa monesti paljon paremmin keskittymään siihen, mitä rukoilee.
Paavali varoitti, että kätten päälle paneminen on VT:ssä samaistumisen merkki, joten siinä voi toimia väärin: "Harkitse kätten päällepanemista tarkoin, jotta et joutuisi osalliseksi toisten synteihin." (1. Tim. 5:22) Siitä huolimatta toisen ihmisen siunaaminen konkreettisella eleellä sopivassa tilanteessa on hyvää ja suotavaa.
Polvistuminen enkelien ja palvelevien henkien edessä - epäjumalista puhumattakaan - on palvomisen osoittamista väärään suuntaan: Minä heittäydyin hänen jalkoihinsa kumartaakseni häntä, mutta hän sanoi: "Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja veljesi, jotka olette Jeesuksen todistajia. Jumalaa sinun tulee kumartaa!" (Ilm. 19:10) Siitä huolimatta polvistuminen rukoukseen on mitä toimivin Jumalan palvomisen muoto.
Kristikunta on täynnä erilaisia rukouksen apuvälineitä. On erilaisia asentoja rukoilla polvistumisesta ylistävään käsien kohottamiseen. On mahdollista rukoilla ääneen, hiljaa mielessään, rukouksia lapulle kirjoittaen, toiselta ihmiseltä rukousta pyytäen... On rukousmuistioita, rukouskalentereita, rukoukseen kannustavia some-ryhmiä... On ikoneja, suitsuketta, kynttilöitä, hiljaista musiikkia, rukouslauluja... Ja on rukousnauhoja.
Kaikki nämä tukevat rukouselämää, kun niitä käytetään oikein. Rukousnauha ei sisällä mitään yliluonnollista, enkä ole kenenkään rukousnauhoja kannattavan ihmisen koskaan kuullut sanoneen mitään sen suuntaistakaan. Rukousnauhassa ei itsessään ole mitään väärää.
Sen mukana kantaminen voi muistuttaa sinua Jumalasta ja häneen turvautumisesta ihan vain sillä, että sinä näet sen tai se sattuu taskun pohjalla koskettamaan kättäsi. Jos tämä saa sinut turvautumaan tavalla tai toisella Jumalan huolenpitoon, niin silloin olet luottanut sellaiseen Jumalaan, josta Raamatussa kerrotaan:
Jo ennen kuin he kutsuvat, minä vastaan, kun he vielä esittävät pyyntöään, minä jo toteutan sen. (Jes. 65:24)
Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. (Matt. 6:8 )
Jos otat rukousnauhan taskustasi ja käytät sitä aktiivisesti - eri helmien kohdalla intensiivisesti rukoillen tai jopa suorastaan huutaen ja taistellen Jumalan puoleen kääntyen - olet toiminut myös niin kuin Jeesus opettaa. Hiljaisen luottamisen lisäksi hän puhui toisen ääripään rukouksesta, kun kertoi vertauksen leskestä ja väärämielisestä tuomarista. Päivästä toiseen leski vaivasi tuomaria, jotta saisi avun. Jeesus vertasi tätä taistelevaan rukoukseen: "Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan?" (Luuk. 18:7)
On olemassa hyvin monenlaisia oikeita tapoja rukoilla. Siksi on hyvin monenlaisia oikeita apuvälineitä rukouksen tueksi. Eivät ne apuvälineet Jumalaa saa kuuntelemaan, vaan ihmisen suuntautumaan Jumalaa kohti.
Sinun tavoin minulla itsellänikin on kokemus siitä, että rukousnauhat saavat kritiikkiä osakseen helposti vapaiden suuntien tai konservatiivisten herätysliikkeiden suunnalta. Suurimpana syynä taitaa olla se, että ne linkittyvät katoliseen perinteeseen, joten sitä pidetään lähtökohtaisesti epäilyttävänä. Ja onhan Lutherillakin kriittisiä tekstejä esimerkiksi ikoneja palvovia ihmisiä kohtaan, vaikka ikonin tarkoitus on suunnata rukousta haluttuun suuntaan niiden henkilöiden elämän kautta, joita ikonit kuvaavat. Kuvia ilman muuta voidaan palvoa väärällä tavalla - mutta ne voivat myös olla tehokkaita muistuttajia ja rukouselämän elävöittäjiä. Joku voi ehkä kuvitella, että rukousnauha rukoilee kristityn puolesta, mutta rukousnauhan idea on toimia "rukouskalenterina" ja rukousaiheiden muistuttajana. Kyllä vapaissa suunnissakin käytetään erilaisia rukousmuistioita ja rukouskalentereita. Eiväthän ne lopulta eroa mitenkään helminauhan muotoon askarrellusta "rukouskalenterista".
Vapaissa suunnissa painotetaan Jeesuksen sanoja: "Tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." (Joh. 4:23-24) Usein tämä näkyy siinä, että rukouksia ei kuulu valmistella etukäteen, vaan ne rukoillaan Hengen johdattamina. Ehkä rukousnauhojakin voitaisiin kritisoida sillä, että niiden avulla rukoilu ei ole riittävästi "Hengessä rukoilua".
Hengessä rukoileminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin "vapaamuotoinen ja inspiroitu" rukous. Jeesus ei jättänyt mitään arvailujen varaan, kun hän määräsi: "Kun rukoilette, sanokaa näin: - Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi..." (Luuk. 11:2) Vapaissa suunnissa kuulee yllättävän vähän rukoiltavan ainoaa rukousta, jonka Jeesus on sanamuotoja myöten määrännyt. Olisi outoa, jos kristikunnan tärkeintä rukousta ei voisi rukoilla Hengessä ja totuudessa.
Rukousnauhojen kritiikki on siis useimmiten erilaisen kristillisen perinteen kritiikkiä, jonka sisältö ei osu kohteeseensa. Ei näet ole mitään rajaa sillä, mitkä asiat saavat kannustaa ihmistä luottamaan Jumalaan ja rukoilemaan. Vanhan testamentin israelilaiset saivat ohjeen, joka on aluperin ollut varmasti vertauskuvallinen, mutta tiukimman linjan juutalaiset noudattivat sitä kirjaimellisesti: "Painakaa tarkoin mieleenne nämä käskyt, jotka minä annan. Sitokaa ne merkiksi käteenne ja pitäkää niitä tunnuksena otsallanne." (5. Moos. 11:18) Fariseukset sitoivat ihan konkreettisesti raamatunlausekoteloita otsanauhaansa tai ranteeseensa muistuttamaan Jumalan käskyistä. Heille oli lopulta tullut niistä vain ulkoisen hurskauden tapa, jota Jeesus kritisoi. Mutta se muistutus ei ollut väärin, koska Raamattu siihen muistutukseen kehotti. Vain se väärinkäyttö oli väärin. Tämä sama toimii rukousnauhojen kohdalla.
Kaikkea, minkä Jumala on luonut, ihminen voi käyttää väärin. Miksei siis itse askartelemaansa rukousnauhaakin. Siitä huolimatta jonkin asian väärinkäyttö ei tee tyhjäksi sen oikeaa käyttämistä.
Jeesus varoitti rukoilemasta pakanoiden tavoin: "Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja." (Matt. 6:7) Siitä huolimatta ääneen rukoileminen auttaa monesti paljon paremmin keskittymään siihen, mitä rukoilee.
Paavali varoitti, että kätten päälle paneminen on VT:ssä samaistumisen merkki, joten siinä voi toimia väärin: "Harkitse kätten päällepanemista tarkoin, jotta et joutuisi osalliseksi toisten synteihin." (1. Tim. 5:22) Siitä huolimatta toisen ihmisen siunaaminen konkreettisella eleellä sopivassa tilanteessa on hyvää ja suotavaa.
Polvistuminen enkelien ja palvelevien henkien edessä - epäjumalista puhumattakaan - on palvomisen osoittamista väärään suuntaan: Minä heittäydyin hänen jalkoihinsa kumartaakseni häntä, mutta hän sanoi: "Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja veljesi, jotka olette Jeesuksen todistajia. Jumalaa sinun tulee kumartaa!" (Ilm. 19:10) Siitä huolimatta polvistuminen rukoukseen on mitä toimivin Jumalan palvomisen muoto.
Kristikunta on täynnä erilaisia rukouksen apuvälineitä. On erilaisia asentoja rukoilla polvistumisesta ylistävään käsien kohottamiseen. On mahdollista rukoilla ääneen, hiljaa mielessään, rukouksia lapulle kirjoittaen, toiselta ihmiseltä rukousta pyytäen... On rukousmuistioita, rukouskalentereita, rukoukseen kannustavia some-ryhmiä... On ikoneja, suitsuketta, kynttilöitä, hiljaista musiikkia, rukouslauluja... Ja on rukousnauhoja.
Kaikki nämä tukevat rukouselämää, kun niitä käytetään oikein. Rukousnauha ei sisällä mitään yliluonnollista, enkä ole kenenkään rukousnauhoja kannattavan ihmisen koskaan kuullut sanoneen mitään sen suuntaistakaan. Rukousnauhassa ei itsessään ole mitään väärää.
Sen mukana kantaminen voi muistuttaa sinua Jumalasta ja häneen turvautumisesta ihan vain sillä, että sinä näet sen tai se sattuu taskun pohjalla koskettamaan kättäsi. Jos tämä saa sinut turvautumaan tavalla tai toisella Jumalan huolenpitoon, niin silloin olet luottanut sellaiseen Jumalaan, josta Raamatussa kerrotaan:
Jo ennen kuin he kutsuvat, minä vastaan, kun he vielä esittävät pyyntöään, minä jo toteutan sen. (Jes. 65:24)
Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. (Matt. 6:8 )
Jos otat rukousnauhan taskustasi ja käytät sitä aktiivisesti - eri helmien kohdalla intensiivisesti rukoillen tai jopa suorastaan huutaen ja taistellen Jumalan puoleen kääntyen - olet toiminut myös niin kuin Jeesus opettaa. Hiljaisen luottamisen lisäksi hän puhui toisen ääripään rukouksesta, kun kertoi vertauksen leskestä ja väärämielisestä tuomarista. Päivästä toiseen leski vaivasi tuomaria, jotta saisi avun. Jeesus vertasi tätä taistelevaan rukoukseen: "Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan?" (Luuk. 18:7)
On olemassa hyvin monenlaisia oikeita tapoja rukoilla. Siksi on hyvin monenlaisia oikeita apuvälineitä rukouksen tueksi. Eivät ne apuvälineet Jumalaa saa kuuntelemaan, vaan ihmisen suuntautumaan Jumalaa kohti.
Sinun tavoin minulla itsellänikin on kokemus siitä, että rukousnauhat saavat kritiikkiä osakseen helposti vapaiden suuntien tai konservatiivisten herätysliikkeiden suunnalta. Suurimpana syynä taitaa olla se, että ne linkittyvät katoliseen perinteeseen, joten sitä pidetään lähtökohtaisesti epäilyttävänä. Ja onhan Lutherillakin kriittisiä tekstejä esimerkiksi ikoneja palvovia ihmisiä kohtaan, vaikka ikonin tarkoitus on suunnata rukousta haluttuun suuntaan niiden henkilöiden elämän kautta, joita ikonit kuvaavat. Kuvia ilman muuta voidaan palvoa väärällä tavalla - mutta ne voivat myös olla tehokkaita muistuttajia ja rukouselämän elävöittäjiä. Joku voi ehkä kuvitella, että rukousnauha rukoilee kristityn puolesta, mutta rukousnauhan idea on toimia "rukouskalenterina" ja rukousaiheiden muistuttajana. Kyllä vapaissa suunnissakin käytetään erilaisia rukousmuistioita ja rukouskalentereita. Eiväthän ne lopulta eroa mitenkään helminauhan muotoon askarrellusta "rukouskalenterista".
Vapaissa suunnissa painotetaan Jeesuksen sanoja: "Tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." (Joh. 4:23-24) Usein tämä näkyy siinä, että rukouksia ei kuulu valmistella etukäteen, vaan ne rukoillaan Hengen johdattamina. Ehkä rukousnauhojakin voitaisiin kritisoida sillä, että niiden avulla rukoilu ei ole riittävästi "Hengessä rukoilua".
Hengessä rukoileminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin "vapaamuotoinen ja inspiroitu" rukous. Jeesus ei jättänyt mitään arvailujen varaan, kun hän määräsi: "Kun rukoilette, sanokaa näin: - Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi..." (Luuk. 11:2) Vapaissa suunnissa kuulee yllättävän vähän rukoiltavan ainoaa rukousta, jonka Jeesus on sanamuotoja myöten määrännyt. Olisi outoa, jos kristikunnan tärkeintä rukousta ei voisi rukoilla Hengessä ja totuudessa.
Rukousnauhojen kritiikki on siis useimmiten erilaisen kristillisen perinteen kritiikkiä, jonka sisältö ei osu kohteeseensa. Ei näet ole mitään rajaa sillä, mitkä asiat saavat kannustaa ihmistä luottamaan Jumalaan ja rukoilemaan. Vanhan testamentin israelilaiset saivat ohjeen, joka on aluperin ollut varmasti vertauskuvallinen, mutta tiukimman linjan juutalaiset noudattivat sitä kirjaimellisesti: "Painakaa tarkoin mieleenne nämä käskyt, jotka minä annan. Sitokaa ne merkiksi käteenne ja pitäkää niitä tunnuksena otsallanne." (5. Moos. 11:18) Fariseukset sitoivat ihan konkreettisesti raamatunlausekoteloita otsanauhaansa tai ranteeseensa muistuttamaan Jumalan käskyistä. Heille oli lopulta tullut niistä vain ulkoisen hurskauden tapa, jota Jeesus kritisoi. Mutta se muistutus ei ollut väärin, koska Raamattu siihen muistutukseen kehotti. Vain se väärinkäyttö oli väärin. Tämä sama toimii rukousnauhojen kohdalla.
Kirjoittanut: Anniina
« : 19.08.2022 - klo:11:47 »Lisäkysymys tähän jatkoksi. Olen kuullut joillakin uskonsuunnilla olevan sellaista ajatusta, että rukousnauhan käyttäminen on taikauskoa. Ilmeisesti ajatus on, että jotkin tällaiset koettaisiin taikakaluiksi tai onnenamuleteiksi tai vastaaviksi. Siis kritisoijat ajattelevat, että tällaisten kristillisten esineiden käyttäjät luulevat esineissä itsessään olevan joitakin voimia. (Selvyyden vuoksi sanon, että rukousnauhojen vastustusta olen kuullut olevan vapaitten suuntien kristityillä, jotka usein yhdistävät ne esimerkiksi katoliseen kirkkoon, jota pitävät pyhimyksen ja Marian kuvineen muutenkin harhaoppisena.)
Mitä olet mieltä? Voiko rukousnauha tai jokin muu uskonnonharjoittaminen apuväline (ikoni, kotialttari, rukousliina, ristiriipus tms.) tulla ihmiselle epäjumalankuvaksi tai taikakaluksi? Itse olen katsonut tämän ajatuksen kuultuani nyt aika varovasti ostamaani rukoushelminauhaa, vaikka en ole tietääkseni esineiden palvontaan taipuvainen enkä ylipäätään usko kristillisillä esineillä olevan mitään voimia. Jos kuljetan helmiä mukanani, ne ovat yleensä taskussani muistuttamassa Jeesuksesta, sillä ne osuvat käteen kun käden laittaa taskuun. Yhtä lailla minulla on kännykän kuoren taskussa paperilappu, jossa on rakkaideni nimiä, jotta muistan rukoilla heidän puolestaan.
Mitä olet mieltä? Voiko rukousnauha tai jokin muu uskonnonharjoittaminen apuväline (ikoni, kotialttari, rukousliina, ristiriipus tms.) tulla ihmiselle epäjumalankuvaksi tai taikakaluksi? Itse olen katsonut tämän ajatuksen kuultuani nyt aika varovasti ostamaani rukoushelminauhaa, vaikka en ole tietääkseni esineiden palvontaan taipuvainen enkä ylipäätään usko kristillisillä esineillä olevan mitään voimia. Jos kuljetan helmiä mukanani, ne ovat yleensä taskussani muistuttamassa Jeesuksesta, sillä ne osuvat käteen kun käden laittaa taskuun. Yhtä lailla minulla on kännykän kuoren taskussa paperilappu, jossa on rakkaideni nimiä, jotta muistan rukoilla heidän puolestaan.
Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 06.08.2022 - klo:11:39 »Tervehdys RetroSpective,
Rukousnauhat ovat rukoukseen keskittymisen apuväline, ja niitä tosiaan on olemassa monenlaisia. Jokaisessa on helmiä eri tavoin ja eri merkityksillä. Niitä voi ihan hyvin kukin kehitellä itselleen sopivaksi rukouksen apuvälineeksi - ikään kuin yleispäteväksi rukousmuistioksi.
Suomessa kaksi tunnetuinta ovat juuri nuo mainitsemasi rukoushelmet: katekismushelmet ja ruotsalaisen piispan, Martin Lönnebon, kehittämät rukoushelmet. Jälkimmäisten suosio on hieman hiipunut, koska kustannusliike Verbumilla on niiden tekijänoikeudet, eikä niitä voi myydä ilman lupaa.
Katekismushelmet ovat apuväline Vähäkatekismuksen opinkappaleiden mietiskelyyn ja niiden pohjalta rukoilemiseen. Helminauhan rakenne ja idea on seuraava:
Toivon helmi
Ristin yläpuolella oleva vihreä helmi. Virallisesti sanoitettua merkitystä en tiedä, mutta kristityn toivo on joka tapauksessa aina Kristuksessa ja hänen sovitustyössään. Jeesus antoi meille Jumalan lapsen oikeuden ja oikeuden lähestyä Isää. Siitä on hyvä rukous aloittaa.
10 käskyä
Toivon helmestä alkaa helminauha, jossa on ensin 10 pientä helmeä, jotka kuvaavat kymmentä käskyä. Niitä muistellaan, ja niiden mainitsemien aihepiirien puolesta rukoillaan.
Uskontunnustus
Kymmen käskyn helmien jälkeen tulee kolme suurta helmeä. Ne symboloivat kolmea uskonkappaletta, jotka voi lausua tai joiden äärelle voi jäädä pidemmäksikin aikaa mietiskelemään.
Katumushelmi
Uskontunnustushelmien jälkeen tulee purppuran värinen katumushelmi. Edellä käydyt 10 käskyä ja uskontunnustus ovat hyvänä pohjana henkilökohtaiselle synnintunnustukselle ja sen muistamiselle, missä on toiminut vastoin Jumalan tahtoa tai sortunut epätoivoon ja epäuskoon.
Sovitus ja lunastus
Katumushelmen jälkeen on kaksi suurta helmeä, anteeksiantamuksen tukipilarit. Jeesus on sovittanut syntisen ihmisen välit Jumalan kanssa ja lunastanut tämän vapaaksi pahan vallasta. Näiden mietiskelyyn ei koskaan voi käyttää liikaa aikaa.
Isä meidän -rukous
Seuraavaksi on vuorossa Jeesuksen opettama rukous. Yhdeksän pienempää helmeä sisältävät Jumalan puhuttelemisen ja loppuylistyksen, sekä näiden väliin jäävät seitsemän pyyntöä. Rukouksen voi lausua totuttuun tapaan. Mutta erittäin hyvä on sekin, että jokaisen lauseen kohdalla rukoilee laajemmin kaikkea sitä, mitä kunkin lauseen aihepiireihin sisältyy.
Toivon helmi
Lopuksi palataan vihreään helmeen. Sitä en tiedä, onko vihreä helmi rukousnauhan aloitus vai lopetus. Oletan, että se on sekä että. Miksipä muuten rukoiltaisiinkaan, jos ei olisi toivoa.
Rukousnauhat ovat rukoukseen keskittymisen apuväline, ja niitä tosiaan on olemassa monenlaisia. Jokaisessa on helmiä eri tavoin ja eri merkityksillä. Niitä voi ihan hyvin kukin kehitellä itselleen sopivaksi rukouksen apuvälineeksi - ikään kuin yleispäteväksi rukousmuistioksi.
Suomessa kaksi tunnetuinta ovat juuri nuo mainitsemasi rukoushelmet: katekismushelmet ja ruotsalaisen piispan, Martin Lönnebon, kehittämät rukoushelmet. Jälkimmäisten suosio on hieman hiipunut, koska kustannusliike Verbumilla on niiden tekijänoikeudet, eikä niitä voi myydä ilman lupaa.
Katekismushelmet ovat apuväline Vähäkatekismuksen opinkappaleiden mietiskelyyn ja niiden pohjalta rukoilemiseen. Helminauhan rakenne ja idea on seuraava:
Toivon helmi
Ristin yläpuolella oleva vihreä helmi. Virallisesti sanoitettua merkitystä en tiedä, mutta kristityn toivo on joka tapauksessa aina Kristuksessa ja hänen sovitustyössään. Jeesus antoi meille Jumalan lapsen oikeuden ja oikeuden lähestyä Isää. Siitä on hyvä rukous aloittaa.
10 käskyä
Toivon helmestä alkaa helminauha, jossa on ensin 10 pientä helmeä, jotka kuvaavat kymmentä käskyä. Niitä muistellaan, ja niiden mainitsemien aihepiirien puolesta rukoillaan.
Uskontunnustus
Kymmen käskyn helmien jälkeen tulee kolme suurta helmeä. Ne symboloivat kolmea uskonkappaletta, jotka voi lausua tai joiden äärelle voi jäädä pidemmäksikin aikaa mietiskelemään.
- Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen...
- Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan...
- Ja Pyhään Henkeen...
Katumushelmi
Uskontunnustushelmien jälkeen tulee purppuran värinen katumushelmi. Edellä käydyt 10 käskyä ja uskontunnustus ovat hyvänä pohjana henkilökohtaiselle synnintunnustukselle ja sen muistamiselle, missä on toiminut vastoin Jumalan tahtoa tai sortunut epätoivoon ja epäuskoon.
Sovitus ja lunastus
Katumushelmen jälkeen on kaksi suurta helmeä, anteeksiantamuksen tukipilarit. Jeesus on sovittanut syntisen ihmisen välit Jumalan kanssa ja lunastanut tämän vapaaksi pahan vallasta. Näiden mietiskelyyn ei koskaan voi käyttää liikaa aikaa.
Isä meidän -rukous
Seuraavaksi on vuorossa Jeesuksen opettama rukous. Yhdeksän pienempää helmeä sisältävät Jumalan puhuttelemisen ja loppuylistyksen, sekä näiden väliin jäävät seitsemän pyyntöä. Rukouksen voi lausua totuttuun tapaan. Mutta erittäin hyvä on sekin, että jokaisen lauseen kohdalla rukoilee laajemmin kaikkea sitä, mitä kunkin lauseen aihepiireihin sisältyy.
- Isä meidän, joka olet taivaissa.
- Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
- Tulkoon sinun valtakuntasi.
- Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.
- Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
- Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
- Äläkä saata meitä kiusaukseen,
- vaan päästä meidät pahasta.
- Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Toivon helmi
Lopuksi palataan vihreään helmeen. Sitä en tiedä, onko vihreä helmi rukousnauhan aloitus vai lopetus. Oletan, että se on sekä että. Miksipä muuten rukoiltaisiinkaan, jos ei olisi toivoa.
Kirjoittanut: RetroSpective
« : 03.08.2022 - klo:02:39 »Tervehdys! Ajattelin kysyä tällaista asiaa, kun netistä ei löydy vastausta.
Harrastan rukousnauhojen askartelua, lähinnä protestanttisia malleja. Tein vastikään luterilaiset ns. katekismus helmet, joissa on yhteensä 26 helmeä, joukossa vihreä ja lilan värinen helmi. Tekevät näitä varmaan rippikoulussa.
Siinä on ainakin 10 käskyä ja Isä Meidän rukous. Mutta mikä on muiden helmien merkitys?
Netistä ei löytynyt 'käyttöohjetta' tälle nauhalle. Toki voi rukoilla omalla tavallaan, mutta olisi mielenkiintoista löytää alkuperäinen tarkoitus tai kaava.
Lönnebon helmiin kyllä löytyi, ne ovat tunnetummat.
Harrastan rukousnauhojen askartelua, lähinnä protestanttisia malleja. Tein vastikään luterilaiset ns. katekismus helmet, joissa on yhteensä 26 helmeä, joukossa vihreä ja lilan värinen helmi. Tekevät näitä varmaan rippikoulussa.
Siinä on ainakin 10 käskyä ja Isä Meidän rukous. Mutta mikä on muiden helmien merkitys?
Netistä ei löytynyt 'käyttöohjetta' tälle nauhalle. Toki voi rukoilla omalla tavallaan, mutta olisi mielenkiintoista löytää alkuperäinen tarkoitus tai kaava.
Lönnebon helmiin kyllä löytyi, ne ovat tunnetummat.
