Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 09.03.2025 - klo:17:10 »Hei Nipa!
Kysymäsi raamatunkohta on ollut minulle nuoruudessani yksi kipeimmistä. Minua ei koskaan kiusattu siksi, että olen kristitty, mutta osasin jo etukäteen hävetä uskovaisuuttani niin, että en ainakaan ottanut sitä missään yhteyksissä esille. Niinpä nämä sanat osuivat minuun tosi kipeästi. Ajattelin, että en kelpaa Jeesukselle ennen kuin pääsen siitä häpeän tunteestani eroon.
Tässä mielessä nämä sanat toimivat meille hyvänä mittarina ja synnin osoittajana. Jos kuvittelen olevani hyvä kristitty, niin tajuan syntisyyteni viimeistään siinä vaiheessa, kun alan penkoa sydämeni sopukoita, ja tajuan häpäväni Jeesusta joko joissain tilanteissa tai suorastaan koko ajan. Tällä tavoin luettuna nämä sanat puhuvat kaikille kristityille, jotka haluavat tutkia omaa sydäntään.
Jos kuitenkin tutkitaan tuota raamatunkohtaa kokonaisuutena, huomaamme, että Jeesuksen sanojen ensisijainen kärki on juuri se, mihin sinä kysymyksessäsi viittaat:
Jeesuksen seuraamisesta
Jeesus sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä tuhoon ja turmioon? Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä on Ihmisen Poika häpeävä, kun hän tulee kunniassaan, Isänsä ja pyhien enkelien kirkkaudessa. (Luuk. 9:23-26)
Jeesus puhuu juutalaisille, jotka odottavat kovasti Messiasta. Juutalaisten messiasodotukseen liittyi kuitenkin vahvasti se perusoletus, että Daavidin Poika tulee olemaan Daavidin kaltainen soturikuningas, joka vapauttaa Israelin Rooman vallan alaisuudesta. Kansa odotti ylvästä Messiasta, joka nostaa seuraajansa kunniaan. Jeesus sanoi jotain täysin päinvastaista. Hän kertoi, että hänen taistelunsa tulee olemaan ihan jotain muuta kuin inhimillisen voiman osoitus. Jeesus tulee olemaan äärimmäisen heikko. Hänen taistelee antautumalla kuolemaan.
Niinpä hänen seuraajiensa kohtalokaan ei tule olemaan inhimillinen menestys, voima ja valta. Jeesus kutsuu seuraajiaan ristin tielle. Jotkut marttyyrikristityt ovat aivan konkreettisesti joutuneet kulkemaan saman heikkouden ja kuoleman tien. Mutta kaikille kristityille on vähintäänkin vertauskuvallisesti luvassa sama ristin kantaminen. Jeesuksen seuraaminen ei takaa maallista menestystä. Joskus Jeesuksen seurassa kulkeminen on päinvastoin luopumista menestyksestä.
Näiden Jeesuksen sanojen perimmäinen viesti on siis se, että ihminen, joka häpeää Jeesuksen valitsemaa reittiä ja valitsee itselleen mieluummin kunnian, on valinnut väärin.
Kysymäsi raamatunkohta on ollut minulle nuoruudessani yksi kipeimmistä. Minua ei koskaan kiusattu siksi, että olen kristitty, mutta osasin jo etukäteen hävetä uskovaisuuttani niin, että en ainakaan ottanut sitä missään yhteyksissä esille. Niinpä nämä sanat osuivat minuun tosi kipeästi. Ajattelin, että en kelpaa Jeesukselle ennen kuin pääsen siitä häpeän tunteestani eroon.
Tässä mielessä nämä sanat toimivat meille hyvänä mittarina ja synnin osoittajana. Jos kuvittelen olevani hyvä kristitty, niin tajuan syntisyyteni viimeistään siinä vaiheessa, kun alan penkoa sydämeni sopukoita, ja tajuan häpäväni Jeesusta joko joissain tilanteissa tai suorastaan koko ajan. Tällä tavoin luettuna nämä sanat puhuvat kaikille kristityille, jotka haluavat tutkia omaa sydäntään.
Jos kuitenkin tutkitaan tuota raamatunkohtaa kokonaisuutena, huomaamme, että Jeesuksen sanojen ensisijainen kärki on juuri se, mihin sinä kysymyksessäsi viittaat:
Jeesuksen seuraamisesta
Jeesus sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä tuhoon ja turmioon? Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä on Ihmisen Poika häpeävä, kun hän tulee kunniassaan, Isänsä ja pyhien enkelien kirkkaudessa. (Luuk. 9:23-26)
Jeesus puhuu juutalaisille, jotka odottavat kovasti Messiasta. Juutalaisten messiasodotukseen liittyi kuitenkin vahvasti se perusoletus, että Daavidin Poika tulee olemaan Daavidin kaltainen soturikuningas, joka vapauttaa Israelin Rooman vallan alaisuudesta. Kansa odotti ylvästä Messiasta, joka nostaa seuraajansa kunniaan. Jeesus sanoi jotain täysin päinvastaista. Hän kertoi, että hänen taistelunsa tulee olemaan ihan jotain muuta kuin inhimillisen voiman osoitus. Jeesus tulee olemaan äärimmäisen heikko. Hänen taistelee antautumalla kuolemaan.
Niinpä hänen seuraajiensa kohtalokaan ei tule olemaan inhimillinen menestys, voima ja valta. Jeesus kutsuu seuraajiaan ristin tielle. Jotkut marttyyrikristityt ovat aivan konkreettisesti joutuneet kulkemaan saman heikkouden ja kuoleman tien. Mutta kaikille kristityille on vähintäänkin vertauskuvallisesti luvassa sama ristin kantaminen. Jeesuksen seuraaminen ei takaa maallista menestystä. Joskus Jeesuksen seurassa kulkeminen on päinvastoin luopumista menestyksestä.
Näiden Jeesuksen sanojen perimmäinen viesti on siis se, että ihminen, joka häpeää Jeesuksen valitsemaa reittiä ja valitsee itselleen mieluummin kunnian, on valinnut väärin.
