Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 25.03.2008 - klo:12:47 »Hei Aani!
Esitit kiusallisen kysymyksen: pyydät selittämään jotain termiä, jota kristillisessä kielessä käytetään ilman, että sitä koskaan selitetään. No tällä kertaa minä pääsen pälkähästä, koska siunaus on melko helppo määritellä - vaikka se onkin valtavan laaja asia.
Siunaus tarkoittaa kaikkea hengellistä ja aineellista hyvää, jota Jumala antaa.
Jumalan siunaus on Jumalan hyvyyttä.
Jumala voi antaa siunauksen kenelle hän haluaa. Jo luomisessa hän ensimmäiseksi siunasi ihmiset ja antoi heille tehtävän. Mutta yhtä lailla ihminen voi toimia välikappaleena siunaamisessa. VT:n maailmassa papit, kuninkaat, profeetat tai perheenisät siunasivat ihmisiä. Uskoville ihmisille on annettu tämä sama tehtävä:
Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä.
(Luuk. 6:28)
Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. (Room. 12:14)
Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin
siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen. (1. Piet. 3:9)
Siunauksen toivotus on jotain aivan muuta kuin vain hurskas toivomus siitä, että Jumala siunaisi. Herran siunauksen lopuksi sanotaan jotain hyvin voimakasta:
Herra sanoi Moosekselle: "Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Kun siunaatte Israelin,
lausukaa sille näin: - Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon
sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun
puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Kun he näin siunaavat Israelin minun
nimeeni, minä annan sille siunaukseni." (4. Moos. 6:22-27)
Monesti yhteiset vapaamuotoiset rukoushetket päätetään Herran siunaukseen. Ja hyvin usein se luetaan muodossa "Herra siunaa meitä ja varjele meitä..." Jos olen itse se, joka aloittaa yhteen ääneen lausumisen, aloitan sen mieluummin sanamuodolla "Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä..." Jumala antoi siunauskäskyn yhteydessä lupauksen Aaronin pojille, eli VT:n papeille: kun te siunaatte, minä siunaan. Siunaus ei siis ole vain pyyntö vaan toivotus. Siunaaminen on siunauksen toivottamista. Ja Jumala on antanut valtavan suuren lupauksen, kun hän on sitoutunut siunaamaan tämän siunauksen myötä.
Mielestäni siunauksen "tehosta" kertoo se, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen, kun hän lähetti heitä palvelutyöhön:
Kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle kodille.' Jos siellä on
joku, joka on rauhan arvoinen, hän saa teidän toivottamanne rauhan. Ellei ole,
toivotuksenne palaa teille. (Luuk. 10:5-6)
Siunauksella todella on merkitystä, eikä se ole vain jotain sanahelinää. Siunauksen sisältö tosin jää siunausta toivottavalle ihmiselle arvoitukseksi. Jumala kyllä itse pitää huolen siitä, millainen siunaus kullekin on parhaaksi. Toisinaan Jumalan siunaus voi alkaa sillä, että hänen tarvitsee ensin puhutella siunauksen kohdetta, jotta tämän elämä voisi saada parhaan mahdollisen siunauksen. Jumalan siunauksista tärkein kun on elävä yhteys Jumalaan ja Kristukseen.
Ps. gematriaan ja numerologiaan taipuville lukijoille tämä viesti oli erittäin siunattu. Foorumille kirjoittamistani viesteistä tämä oli numero 777.
