Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 16.03.2014 - klo:22:03 »
Hei Nuuskamuikkunen!
Kolminaisuusoppi on oppi, jota on viilattu kirkolliskokouksissa. Koko sanaa ei mainitakaan Raamatussa. Vaan ei Raamatussa mainita myöskään sanaa "herätys". Siitä huolimatta kristillisessä uskossa on selvä ymmärrys, mistä puhumme, kun puhumme herätyksestä. Samoin sana "kirkko" on Raamatulle lähes tuntematon. Uusi käännös käyttää sitä sanaa pari kertaa, mutta käytännössä taustalla on alkukielen sana "seurakunta". Silti tiedämme, mitä tarkoitamme, kun puhumme esimerkiksi "Kristuksen maailmanlaajasta kirkosta".
Kolminaisuusoppi on kristittyjen perinteinen tapa määritellä, millaiseen Jumalaan uskomme. Vanhat kirkon uskontunnustuksetkaan eivät käytä sanaa kolmiyhteinen, mutta niissä sanotaan, että uskomme Isään, uskomme Poikaan ja uskomme Pyhään Henkeen. Ne kaikki mainitaan Raamatussa, kuten sekin, että meillä on vain yksi Jumala. Tästä syystä on syntynyt tarve pukea sanoiksi se, miten tämä on yhtä aikaa mahdollista.
Tämän ketjun ensimmäisessä viestissä olen käyttänyt jakeita, joissa Raamattu puhuu selvästi Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Nyt poimin kohtia, joissa kerrotaan näiden persoonien kuulumisesta yhteen. Otan lainauksia Johanneksen evankeliumin luvuista 13-16. Sieltä löytyy Jeesuksen pitkä puhe, jonka teemat jatkuvat myös luvussa 17, jossa Jeesus rukoilee seuraajiensa puolesta. Suosittelen sinua lukemaan nämä luvut kokonaisuudessaan, vaikka minä poiminkin vain valikoituja pätkiä. Niissä Jeesus puhuu Isästä, Pojasta ja Hengestä tavalla, että näitä persoonia on välillä vaikea erottaa toisistaan, ja kuitenkin niistä puhutaan itsenäisinä ja keskenään kommunikoivina persoonina.
Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa:
"Anna meidän nähdä Isä"? Etkö usko, että minä olen Isässä
ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni:
Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.
Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa.
(Joh. 14:9b-11a)
Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen
puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja
on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä
maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet,
sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä
orvoiksi, vaan tulen luoksenne. ... Jos joku rakastaa minua,
hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä,
ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen
luokseen. (Joh. 14:16-18, 23)
Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää,
opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken,
mitä olen teille puhunut. (Joh. 14:26)
Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota.
Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.
(Joh. 15:26)
Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että
minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.
Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne. (Joh. 16:7)
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko
totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen,
minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa
minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.
Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän
saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa. (Joh. 16:13-15)
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä,
olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä
meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen
minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen
minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme
yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat
täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet
lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet
rakastanut minua. (Joh. 17:21-23)
Jeesus ei näissä puheissaan määrittele kolminaisuusoppia. Hän puhuu Isästä, Pojasta ja Hengestä selvästi erillisinä persoonina. Ja samalla hän koko ajan korostaa, miten nämä kolme persoonaa ovat yhtä. "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän". Erityisen mielenkiintoinen on kohta, jossa Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä, jonka uskova saa, ja samalla hän sanoo: "Minun isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen." Kaikki kolme ovat yhtä.
Jo Jeesuksen aikalaiset ymmärsivät, että Jeesus ei puhunut itsestään superihmisenä vaan Jumalana.
Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän
teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä
teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen." (Joh. 10:33)
Jeesus puhui itsestään jopa käyttäen Jumalan nimeä. Jumala oli ilmoittanut Moosekselle, että hänen nimensä on "minä olen se, joka minä olen".
Niinpä Jeesus jatkoi: "Sitten kun olette korottaneet
Ihmisen Pojan, te ymmärrätte, että minä olen se joka
olen enkä tee mitään omin neuvoin, vaan puhun niin
kuin Isä on minua opettanut. (Joh. 8:28)
Kolminaisuusoppi on siis ihmisten kehittelemä oppi. Mutta se ei ole syntynyt tyhjästä. Sen juuret ovat Raamatussa. Ei olisi mitään järkeä kehitellä yhtä kristinopin vaikeimmin selitettävää oppia, jos siihen ei olisi nimenomaan raamatullisia perusteita. Olisi paljon helpompi puhua kolmesta eri Jumalasta, tai Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä jonain Jumalan apureina. Kolminaisuusoppi on kuitenkin ollut pakko kehittää, jotta osattaisiin jotenkin tiiviisti määritellä se, mitä Raamattu kertoo Jumalasta.
Kun Jeesus tuli maailmaan, hän kertoi itsestään, Isästä ja Pyhästä Hengestä. Sen myötä ymmärrys on lisääntynyt myös Vanhan testamentin kohdista, joissa Jumala näyttäytyy kolmiyhteisenä. Tässä muutamia ihan satunnaisia poimintoja:
Juutalaisille kaikkein tärkein Raamatun jae on ns. juutalaisten uskontunnustus, joka kristittyjen näkökulmasta katsottuna on hyvin mielenkiintoinen. Otan lainauksen vanhan käännöksen mukaan, joka paljastaa asian selvemmin: Herra, Jumala, Herra = yksi.
Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.
(5. Moos. 6:4)
Varsin huomiota herättävä on myös kertomus, kuinka Jumala kävi tervehtimässä Abrahamia. Abraham kohtasi kolme henkilöä ja puhutteli heitä yhtenä Herrana:
Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa.
Abraham istui telttansa ovella päivän ollessa kuumimmillaan,
ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kolmen miehen
lähestyvän. Heti heidät nähtyään hän juoksi teltan ovelta
heitä vastaan ja tervehti heitä kumartaen maahan asti.
Hän sanoi: "Herrani, suothan minulle sen kunnian,
ettet kulje palvelijasi ohi. (1. Moos. 18:1-3)
Myös luomiskertomuksessa näkyvät kaikki kolminaisuuden persoonat. Otan johdannoksi kohtia Uuden testamentin puolelta:
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.
Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. (Joh. 1:1-4)
Meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin,
ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra,
Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös
meidät. (1. Kor. 8:6)
Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa
ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet,
herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen
kauttaan ja häntä varten. (Kol. 1:16)
Raamattu sanoo Jeesusta Jumalan Sanaksi. Lisäksi sanotaan, että kaikki on luotu hänen kauttaan. Raamatun ensimmäinen sana "res", voidaan kääntää muun muassa sanoilla "alku", "pää" ja "esikoinen". Juutalaiset oppineet aikoinaan miettivät, että mikä tämä esikoinen oikein, jos halutaan tulkita luomiskertomus sanoilla "esikoisessa Jumala loi taivaan ja maan".
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä,
pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.
Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. (1. Moos. 1:1-3)
Tässä oli nyt muutamia otoksia kolminaisuusopin raamatullisista taustoista. Toivottavasti niistä on apua asian pohtimiseen.
