Nettipappi.net
Keskustelut => Kysy Nettipapilta => Aiheen aloitti: vieras - 24.01.2007 - klo:19:21
-
onko itsetyydytys syntiä?
EDIT: Otsikko muokattu.
-
Moi!
Itsetyydytys on aihe, josta ei juurikaan puhuta. Siksi siihen liittyy monia ajatuksia ja uskomuksia. Niitä on omiaan lisäämään sekin, että myöskään Raamattu ei puhu mitään itsetyydytyksestä. Useimmiten ajattelumalli tuntuu olevan, että itsetyydytys pyritään tavalla tai toisella perustelemaan synniksi. Lopputulos päätetään ennen kuin edes tutkitaan, mitä aiheesta sanotaan Raamatussa.
Niin kuin olen tainnut jo useammassakin vastauksessani tällä palstalla todeta, pitää olla erittäin varovainen, jos haluaa julistaa synniksi jotain, mitä ei Raamatussa synniksi sanota. "Kaiken varalta" riittävän ankara Raamatun tulkitseminen on yhtä väärin kuin se, että tulkitsee sitä "löysästi", eli ei kuuntele, mitä siellä sanotaan. Täysin oikein on vain se, että tietää tarkasti, mitä sanotaan - ja elää sen mukaan.
Tällaisella esipuheella ajan tietenkin itseni melkoiseen pussiin. En minä tiedä kaikkea tarkasti. Mutta yritetään nyt jotain aiheesta pohtia.
Ensinnäkin Jumala loi ihmisen seksuaaliseksi olennoksi. Seksuaalisuus ei ole itsessään väärin. Päinvastoin seksuaalisuus on luotu nautittavaksi asiaksi, mikä käy hyvin ilmi esimerkiksi Laulujen laulusta tai 1. Kor. 7. luvun seksuaaliopetuksesta, jossa Paavali kieltää aviopuolisoita lopettamasta seksin harrastamisen, jottei himo kasva liian suureksi. Seksuaalisuus ei ole vain lapsien tekemistä varten. Ihmisen kyky kiihottua ja laueta on Jumalan luoma asia. Itsessään se ei siis voi olla syntiä.
Toki Jumalan luomistyötä voidaan käyttää monella tapaa väärin. Seksuaalisuuteen on annettu aika tarkkojakin ohjeita, koska hienona ja herkkänä asiana sitä voidaan käyttää todella vahingollisesti. Joten toisaalta joku painoarvo saattaa olla sillä, että itsetyydytyksestä Raamattu ei sano mitään. Asia ei varmasti ollut tuntematon Raamatun aikoina. Siksi kysymystä itsetyydytyksestä ei mielestäni voida kääntää niin, että Raamattu vaikenee itsetyydytyksestä siksi, että se on ilmiselvästi kielletty asia. Ovathan myös varastaminen, tappaminen ja aviorikokset ilmiselvästi vääriä asioita, mutta niistä puhutaan Raamatussa paljon.
Raamatussa on mielestäni kaksi kohtaa, jotka ovat tarpeellisia käsitellä tässä yhteydessä. Ensimmäinen on tärkeä siksi, että sitä käytetään usein väärin.
Silloin Juuda sanoi Onanille: "Makaa veljesi lesken kanssa, täytä velvollisuutesi
hänen lankonaan ja herätä eloon veljesi suku." Mutta Onan tiesi, ettei lasta pidettäisi
hänen omanaan, ja aina kun hän makasi kälynsä kanssa, hän antoi siemenensä mennä
maahan, ettei antaisi jälkeläisiä veljelleen. Herran silmissä hänen tekonsa oli paha,
ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla. (1. Moos. 38:8-10)
Vanhan testamentin laissa oli säädös, jonka mukaan lapsettomana kuolleen miehen veljen tulee ottaa leski vaimoksi. Heidän ensimmäinen lapsensa lasketaan kuoleen veljen jälkeläiseksi. Onan ei halunnut täyttää tätä tehtävää. Siksi Jumala rankaisi häntä.
Onanin tapausta on virheellisesti sovellettu itsetyydytykseen. (Kuulemma onanointi saa nimensä juuri Onanista.) Onania ei kuitenkaan rangaistu itsensä miellyttämisestä. Ei ole kiellettyä harrastaa seksiä puhtaasti mielihyvän saamiseksi. Onanin virhe oli se, ettei hän täyttänyt Jumalan asettamaa velvollisuutta veljeään kohtaan. Tätä raamatunkohtaa ei siis saa käyttää perusteluna itsetyydytystä vastaan.
Toinen kohta on jo merkittävämpi:
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita
häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. (Matt. 5:28)
Tämäkään kohta ei puhu itsetyydytyksestä. Mutta se puhuu jostain, mikä liittyy usein itsetyydytykseen. Jos itsetyydytykseen liittyy pornografinen materiaali tai muu vastaava itsensä kiihottaminen, ollaan rikottu Jeesuksen käskyä elää myös ajatusten tasolla siveellisesti. Raamattu opettaa, että seksi on varattu ainoastaan ihmisten kahdenkeskiseksi asiaksi. Aviopuolisolle varattua ainutlaatuisuutta ei saa särkeä edes asenteiden ja ajatusten tasolla, vaan koko elämän pitäisi kaikkineen suuntautua ainutlaatuista avioliittoa kohti.
On kuitenkin huomattava, että siveettömät ajatukset eivät ole sama asia kuin itsetyydytys. Hyvin usein ne liittyvät toisiinsa, mutta terveeseen synnintuntoon kuuluu se, että osaa erottaa oikeat ja väärät asiat toisistaan. Ihmisen kuuluu tuntea syyllisyyttä siitä, että antaa ajatuksensa vaellella himoissa, jotka Jeesus opetuksessaan kieltää. Mutta terve syyllisyydentunto ja vapauttava anteeksisaaminen muuttuu ahdistuksen kierteeksi, jos ihmisen kykyä laueta pidetään jumalattomana asiana.
Monesti tällainen ahdistus muuttuu kierteeksi, jossa ihminen pakenee hakemaan lohtua siitä, mistä kokee syyllisyyttä. Himo muuttuu yhä raskaammaksi, jos himon kohteeseen ei pysty suhtautumaan järkevästi. Itsetyydytys on ihmiselle mielihyvän lähde. Kaikkeen mielihyvää tuovaan ihminen pystyy jäämään koukkuun sairaalloisesti.
En ehkä ole osannut vastata kovin jäsennellysti. Alkuperäiseen kysymykseesi, "onko itsetyydytys syntiä", voisin tiivistetysti sanoa:
- Raamattu ei puhu itsetyydytyksestä. On riskialtista nimetä synniksi sellainen asia, jota Raamattu ei nimeä synniksi.
- Raamattu kuitenkin käskee ihmisiä olemaan siveellisiä ajatuksiltaan. Jos itsetyydytys saa ihmisen toimimaan joitain Raamatun ohjeita vastaan, on se mielestäni väärin.
Jatkokysymyksiä tai vastaväitteitä saa esittää tällä palstalla. Keskusteluun voi osallistua pohdintapalstan puolella, jossa sama aihe jo pyöriikin. Sinne pääset tästä linkistä (http://nettipappi.net/index.php/topic,232.0.html).
-
Eikö itsetyydytyksessä kuitenkin himoita omaa ruumista?
-
Hei Elfslayer!
Ajatuksesi on minulle hieman uusi. Tai en ole oikein osannut ajatella kysymystä tuolta kannalta. Jos itsetyydytyksessä kuitenkin olisi kyse itsensä himoitsemisesta, niin sekään ei tekisi asiasta automaattisesti syntiä.
Mielestäni himo itsessään ei ole hyvä tai paha asia. Ajattelen, että himo tarkoittaa erittäin suurta halua. Nälkään nääntyvä himoitsee ruokaa, eikä se ole syntiä. Samoin aviopuolisot saavat himoita toisiaan - ja se on suorastaan toivottavaa - eivätkä he tee syntiä.
Kymmenessä käskyssä sanotaan himosta seuraavaa:
Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä
hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään,
mikä on lähimmäisesi omaa. (2. Moos. 20:17 KR38)
(Lainaus on vanhasta käännöksestä, koska siinä sanotaan "himoita" siinä kohden,
missä nykykäännöksessä sanotaan "tavoitella")
Oman ruumiin himoitseminen on ehkä kieroutunutta, mutta himon näkökulmasta se ei ole syntiä, koska siinä ei himoita mitään toiselle kuuluvaa. Ja oman ruumiin himoitseminen ei istu myöskään "älä tee aviorikosta" käskyn alle. Aviorikoksen tekeminen yksinään ei oikein ole mahdollista. Aviorikos on sitä, että kahden ihmisen välinen seksuaalinen suhde ei pysy ainutlaatuisena, vaan siihen tulee kolmas osapuoli. Tämän voi Raamatun mukaan tehdä ennen tai jälkeen avioliiton sekä ajatuksissaan että fyysisesti. Oma ruumis ei kuitenkaan ole kolmas osapuoli.
-
Emmehän kuitenkaan oikeasti kuulu itsellemme...
:)
-
Tuo on kovin filosofinen ajatus, eikä sillä voi perustella kysymystä itsetyydytyksestä suuntaan tai toiseen. Toisaalta Raamatussa on lausahduksia, joissa meitä kehotetaan elämään toisia ajatellen ja Jumalaa ajatellen:
Ja hän on kuollut kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan
hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä. (2. Kor. 5:15)
Mutta toisaalta yhtä selvästi sanotaan sekin, että ihmisellä on oikeus nauttia elämästään - "elää omaa elämäänsä" - ja että hänellä on oikeasti jotain omaakin, vaikka se lähtökohtaisesti olisikin Jumalan lahjaa.
Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda
ja nauttia elämän antimista. (Saarn. 3:12-13)
Niinpä olenkin havainnut, että on oikein ja paikallaan syödä ja juoda ja nauttia elämästä
kaiken sen vaivan keskellä, jota ihminen näkee vähinä Jumalan antamina elinpäivinään
auringon alla; sellainen on hänen osansa. Jumalan lahja on sekin, että hän antaa
rikkautta ja omaisuutta ja sallii ihmisen käyttää sitä ja saada siitä osansa ja iloita kaiken
vaivannäön keskellä. (Saarn. 5:17-18)
Esimerkiksi Pietari sanoi Ananiakselle, kun tämä oli yrittänyt omaisuudellaan pettää seurakuntaa ja Jumalaa, että suotta hän sellaista teki. Hän ihan oikeasti omisti ne asiat, joilla hän yritti pettää:
Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen
myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan
Jumalalle." (Ap. t. 5:4)
Ja yksi merkittävimpiä itsensä rakastamisesta kertovia kohtia on rakkauden kaksoiskäsky:
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt. 22:39b)
Siinä ei sanota, että rakasta lähimmäistäsi mutta älä itseäsi. Lähimmistä on rakastettava yhtä paljon kuin itseäänkin rakastaa. Eli itseään saa siis rakastaa. Ja silloin saa elää myös itsensä hyväksi.
-
Itsetyydytys ON SYNTIÄ mielestäni, koska en ainakaan tunne pyhittyväni sitä tehdessä koskaan. Enemmänkin tunnen häpeää sitä tehdessäni.
Mutta SEKSUAALISET TUNTEET OVAT NORMAALEJA.
Siksi on vain vaikea joskus olla masturboimatta, mutta pakko kai pyytää Jeesukselta apua tässäkin asiassa. Tai sitten, jos Jumala suo, löytää kumppani.
// Minkätakia se on syntiä myös mielestäni on, koska se vie mukanaan. Siitä tulee aina pakkomielle. Kun teet sitä haluat tehdä uudestaan ja se estää elämää Kristuksessa ja syyllisyyden takia haittaa toimintaasi.
EN USKO, että se estää taivaaseen pääsyä, mutta uskon että se estää elämää Jumalan tahdon mukaisesti, joten elämästäsi ei ainakaan sen parempaa tule runkatessa kotona. JUMALA HALUAA TÄYTTÄÄ TARPEESI MYÖS SEKSUAALISET useissa tapauksissa. On tosin olemassa ihmisiä, jotka Jumala suunnitelmansa mukaisesti on valinnut naimattomiksi kuten Paavali eikö?
Mutta mikäli kuljet Jumalan teitä tunnet eläväsi sitä elämää mitä sun pitääkin elää, joten vaikka eläisit naimattomana, Jumala antaa täyttymyksen elämällesi ilman seksiäkin.
Tosin suurin osa ihmisistä on tarkotettu varmaan naimisiin.
-
Hei Cosmo!
Kirjoitit rohkeasti ja avoimesti. Yritän vastata sen arvoisesti.
Itsetyydytys ON SYNTIÄ mielestäni, koska en ainakaan tunne pyhittyväni sitä tehdessä koskaan. Enemmänkin tunnen häpeää sitä tehdessäni.
On ensiarvoisen tärkeää olla tekemättä sellaista, mikä saa ihmisen häpeämään itseään Jumalan edessä. Ihmisen ei ole hyvä tehdä vastoin omatuntoaan, niin kuin muistaakseni Lutherkin sanoi. Sellainen toiminta saa ihmisen elämään jatkuvan paineen alla, eikä huono omatunto missään tapauksessa rakenna ehjää suhdetta Jumalaan. Jos omatunto varoittaa jostain asiasta, silloin ei saa tehdä niin:
Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. ... Mutta kaikilla ei
tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat,
että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa. Ei ruoka
vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita
mitään, jos syömme. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja
kompastumaan. (1. Kor. 8:4b, 7-9)
Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään ole sinänsä epäpuhdasta.
Mutta jos joku pitää jotakin epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta. (Room. 14:18)
Mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, että yksittäisen ihmisen omatunto ei voi tehdä lisäyksiä Jumalan sanaan. Kysymys itsetyydytyksestä on siksi vaikea, että Raamattu ei puhu siitä. Jos Raamattu käyttäisi sanaa itsetyydytys ja lisäisi sen jälkeen maininnan, onko se oikein vai väärin, olisi tilanne huomattavasti selkeämpi. Ihan äskettäin pidin saarnan aiheesta "kristityn vapaus". Pyhän epistolatekstinä oli Paavalin sana:
Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte
juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa;
todellista on Kristuksen ruumis. Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan,
joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen
ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, eikä hänellä ole yhteyttä
Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden
avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla. Jos kerran olette
yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä
käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin "älä tartu",
"älä maista", "älä kosketa"? Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää.
Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden
harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta
todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä. (Kol. 2:16-23)
Saarnaa valmistellessa tulin yhä vain vakuuttuneemmaksi siitä, että Jumalan tahdon tiellä on kaksi ojaa, joihin voi pudota: Jumalan sanan vähättely tai Jumalan sanan tiukentaminen. Oikealla tiellä pysymiseksi on siis ensinnäkin tutkittava ahkerasti Raamattua. Ja toiseksi on toimittava niin kuin sinä sanoit:
pakko kai pyytää Jeesukselta apua tässäkin asiassa.
Kaikki häpeää aiheuttavat asiat ovat siitä erityisen vahingollisia, että niiden takia hävettää mennä Jumalan eteen. Oikeaa tietä etsiessä ei voi tehdä pahempaa virhettä kuin sen, että välttelee Jumalaa. Häpeää kokeva ihminen sokaistuu ja ajattelee, että on parempi vältellä Jumalaa siihen asti, kunnes saa sen häpeää aiheuttavan asian itse korjattua. Se on käsittämätöntä ylpeyttä ja itsekkyyttä. Ei ole mitään parempaa kuin mennä syntiensä kanssa Jumalan luo ja pyytää apua. Niin kuin hieno hengellinen laulu sanoo: "Siksi älä koskaan lähde, älä minkään synnin tähden, ristin luota pois. Ristin luota pois."
Minkätakia se on syntiä myös mielestäni on, koska se vie mukanaan. Siitä tulee aina pakkomielle. Kun teet sitä haluat tehdä uudestaan ja se estää elämää Kristuksessa ja syyllisyyden takia haittaa toimintaasi.
Tämä on myös erittäin hyvä ja tärkeä näkökulma. Pakkomielle kahlitsee ihmisen. Mutta toisaalta sekään ei itsessään vielä kerro, onko se pakkomielteen kohde syntiä. Ihmisellä voi tulla pakkomielteitä työtä, rahaa, harrastuksia yms. kohtaan. Vaikka ne itsessään ovat aivan hyviä asioita, pakkomielle ei ole. Itsetyydytyksen yksi vaara on, että siihen muodostuu kierre: itsetyydytys aiheuttaa syyllisyyttä - syyllisyyttä paetaan itsetyydytykseen, joka tuottaa mielihyvää - syyllisyys vain pahenee.
JUMALA HALUAA TÄYTTÄÄ TARPEESI MYÖS SEKSUAALISET useissa tapauksissa. On tosin olemassa ihmisiä, jotka Jumala suunnitelmansa mukaisesti on valinnut naimattomiksi kuten Paavali eikö?
Mutta mikäli kuljet Jumalan teitä tunnet eläväsi sitä elämää mitä sun pitääkin elää, joten vaikka eläisit naimattomana, Jumala antaa täyttymyksen elämällesi ilman seksiäkin.
Ihminen on luotu sellaiseksi, että hän tarvitsee toisen ihmisen vierelleen. Ja Jumalan luomistyöhön kuuluu, että tarvitseminen ei ole pelkästään henkistä laatua. Mikään uskonnollinen kokemus tai Jumalan tunteminen ei tätä tarvetta poista. On ihmisiä, joilla ei ole seksuaalista halua. Ja on ihmisiä, jotka ovat päättäneet seksuaalisesta halusta huolimatta elää ilman sukupuolikumppania. Suurin osa ihmisistä kuitenkin valitsee puolison. Jumala ei tee sukupuolista täyttymystä koskevaa valintaa ihmisen puolesta - paitsi niissä tapauksissa, joissa ihminen syntyy ilman sukupuolista kykyä.
Olen samaa mieltä kanssasi, että Jumala voi antaa elämään täyttymyksen ilman seksuaalisuuttakin. Nykyinen yhteiskunta on vain niin kurja, että se opettaa, että ihminen on jotenkin vajaa, jos hänellä ei ole seksikokemuksia ja säännöllistä seksuaalista elämää. Elämme kulttuurissa, jossa ihmisen pitää saada kaikki, mitä hän haluaa. Ja heti. Jos ei ole varaa, ota lainaa. Jos puolestaan tunnet seksuaalista halua, muttet halua kantaa vastuuta, ryhdy irtosuhteisiin. Mutta kun ihminen ei voi koskaan saada kaikkea. Elämän täyttymyksen saavuttaminen ilman aviopuolisoa ei välttämättä tarkoita, että seksuaalisen elämän alueella kaikki olisi niin kuin ihminen haluaa. On kysymys valinnoista.
-
- Raamattu ei puhu itsetyydytyksestä. On riskialtista nimetä synniksi sellainen asia, jota Raamattu ei nimeä synniksi.
Voidaanko samaa analogiaa soveltaa esim. nekrofilian ja pedofilian kanssa? Jos ei, niin miksi ... jos se, että jotain ei kielletä suoraan Raamatussa, olisi osoitus jonkin asian oikeellisuudesta, niin silloin ei olisi mitään väärää myöskään huumeiden käytössä, koska Raamattu ei puhu niistä mitään. Sama pätee tietokonevirusten levittämiseen, dopingiin, teollisuusvakoiluun ja moneen muuhunkin asiaan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
- Raamattu kuitenkin käskee ihmisiä olemaan siveellisiä ajatuksiltaan. Jos itsetyydytys saa ihmisen toimimaan joitain Raamatun ohjeita vastaan, on se mielestäni väärin.
Onko kenelläkään minkäänlaista näyttöä siitä, että joku voisi masturboida "siveellisesti"?
-
Mielestäni himo itsessään ei ole hyvä tai paha asia. Ajattelen, että himo tarkoittaa erittäin suurta halua.
(Room. 7:7) ja (Jaak. 1:15) voidaan aivan perustellusti väittää, että Raamatun mukaan himo jo itsessään on syntiä.
-
Hei Sir JoN!
Voidaanko samaa analogiaa soveltaa esim. nekrofilian ja pedofilian kanssa? Jos ei, niin miksi ... jos se, että jotain ei kielletä suoraan Raamatussa, olisi osoitus jonkin asian oikeellisuudesta, niin silloin ei olisi mitään väärää myöskään huumeiden käytössä, koska Raamattu ei puhu niistä mitään. Sama pätee tietokonevirusten levittämiseen, dopingiin, teollisuusvakoiluun ja moneen muuhunkin asiaan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Raamattu ei tosiaan käytä mitään noita ilmiöitä kuvaavia sanoja. Mutta Raamattu kieltää lain rikkomisen ja käskee kunnioittaa esivaltaa. Jokainen noista asiosta on lain vastainen ja siksi myös Raamatun sanan rikkomista. Doping on vain maallisessa laissa määritelty rikokseksi, mutta esimerkiksi varastaminen, jota myös teollisuusvakoilu on, on myös kymmenessä käskyssä määritelty synniksi.
Törmään itsekin tuohon havaitsemaasi vaikeuteen esim. kysymyksestä avoliitosta. Aina kun käytetään jotain muuta sanaa kuin Raamattu käyttää, ihmiset helposti keksivät, että se ei olekaan syntiä. Tällä foorumillakin minulle on sanottu, että avoliitto ei voi olla väärin, koska Raamatusta ei löydy täsmälleen näillä sanoilla lausetta: "älä harrasta sukupuoliyhteyttä kihlakumppanisi kanssa ennen vihkimistä". Olet siis aivan asian ytimessä, kun etsit Jumalan sanan todellista merkitystä.
Onko kenelläkään minkäänlaista näyttöä siitä, että joku voisi masturboida "siveellisesti"?
Kysymys itsetyydytyksestä on juuri tästä syystä vaikea. Mielen hallitseminen lienee täydellinen mahdottomuus. Jaakobin kirjeessä kehutaan, että pelkästään kielensä hillitseminen on osoitus täydellisyydestä. Ja mielestäni puheet ovat sentään helpommin hallittavissa kuin ajatukset. Onko siis mahdollista masturboida siveellisesti? En tiedä.
Siksi pidän erittäin tärkeänä sitä, että yritetään pysyä mahdollisimman tarkasti Raamatun käskyissä ja erotella se, mitä siellä sanotaan ja mitä siellä ei sanota. Uskon, että Jumala on käsittämättömässä viisaudessaan osannut nämäkin asiat sanoa juuri niin kuin ihmiselle on parasta. Synnintunnon ja syyllisyyden kysymyksissä on näet erittäin tärkeää, että ihminen kokee syyllisyyttä oikeista asioista, eikä koe syyllisyyttä sellaisesta, mistä ei tarvise kokea.
Tämän vuoksi minä en sano itsetyydytystä synniksi, koska Raamattu ei siitä puhu. Siveettömät ajatukset on puolestaan sellaisiksi sanottava. Voi olla, että näitä ei käytännössä voi koskaan erottaa toisistaan, ja siksi kristityn on tehtävä asiasta johtopäätökset. Mutta minä en vain voi ottaa suurempaa auktoriteettia itselleni, mitä Raamatulla on. Siksi erotan nämä asiat toisistaan.
(Room. 7:7) ja (Jaak. 1:15) voidaan aivan perustellusti väittää, että Raamatun mukaan himo jo itsessään on syntiä.
En itse ole aivan samaa mieltä. Tuo Roomalaiskirjeen kohta viittaa 9. ja 10. käskyyn, joissa kielletään himoitsemasta esim. lähimmäisen aviopuolisoa tai muita lähimmäiselle kuuluvia asioita. Sen käskyn valossa esimerkiksi oman puolison himoitseminen ei mielestäni ole ollenkaan väärin. Jaakobin kirjeen kohta taas puhuu siitä, miten himo synnyttää synnin. Eli himo itsessään jätettiin tässä kohdassa synnin ulkopuolelle. Toki esim. 10 käskyä nimenomaan sanoo, että lähimmäisen puolison tahi omaisuuden himoitseminen on jo itsessään väärin, mutta juuri tätä kyseistä kohtaa on vaikea käyttää himon itseisarvon määrittelemiseksi synniksi.
-
miksi jumala loi pelit ja vehkeet jos niitä ei saisi käyttää?
-
Doping on vain maallisessa laissa määritelty rikokseksi
Dopingin käyttö on laillista, mutta myyminen on rikollista. Logiikkasi mukaan myös alkoholi on laitonta.
-
Hei, Speedstream!
miksi jumala loi pelit ja vehkeet jos niitä ei saisi käyttää?
Älä pahastu, mutta vastaan hieman provosoivalla vastakysymyksellä: Miksi Jumala loi kädet, jos niillä ei saa lyödä? Tai miksi Jumala loi puhekyvyn, jos ei kerran saa kirota lähimmäistään?
Kristinuskoa pidetään seksivastaisena uskontona luultavasti sen harhakäsityksen vuoksi, että kuvitellaan Raamatun rajoittavan seksuaalisuutta mahdollisimman paljon - vain lisääntyminen olisi muka hyvä juttu. Tästä ei ole kyse. Raamattu opettaa elämään niin, että se olisi parasta mahdollista elämää kokonaisuutena. Seksuaalisuus on upea juttu siksi, että se on niin herkkä asia. Ja sen vuoksi siitä annetaan hyvät käyttöohjeet: Raamattu kieltää esiaviolliset suhteet, mutta yhtälailla kieltää seksin lopettamisen avioliitossa. Toisaalta sanotaan, että odota avioliittoon, mutta toisaalta sanotaan, että aviopuolisoilla on niin suuri velvollisuus tyydyttää toisen seksuaaliset tarpeet, että käytetään suorastaan sanoja: "ruumis ei ole enää omassa vallassa vaan puolison". (Lisää tästä aiheesta otsikossa: Seksi, seurustelu, avioliitto, avoliitto (http://nettipappi.net/index.php?topic=104.0))
Kysymys itsetyydytyksestä voidaan pohdinnoissa liittää tähän asiaan. Mutta pohdinnat jäävät todella lyhyiksi siitä syystä, jota olen jo useasti tässä ketjussa toistanut: meidän on todella vaikea ottaa mitään varmaa kantaa asiaan, koska Raamattukaan ei sitä tee. Siveettömät ajatukset Raamattu kyllä ottaa huomioon, niin kuin edellä on ollut puhetta. Ja sitä Jeesus juuri perustelee sillä, ettei avioliiton ainutlaatuisuus ja antoisuus kärsisi.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä,
on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. (Matt. 5:28)
Kyse ei siis ole siitä, ettei pelejä ja vehkeitä saisi käyttää. Kyse on siitä, miten niitä käytetään mahdollisimman hyvin.
-
Doping on vain maallisessa laissa määritelty rikokseksi
Dopingin käyttö on laillista, mutta myyminen on rikollista. Logiikkasi mukaan myös alkoholi on laitonta.
Kiitos tarkennuksesta, Hammastahna! Olin ylimalkainen, kun en tiennyt, mikä doping-lainsäädäntö tarkasti on. Mutta ei mennä tälle sektorille vaan pysytään otsikossa. Ymmärtääkseni tämä epätarkkuus ei kuitenkaan muuta pointtia, jonka sanoin.
-
Moi, Speedstream!
Nyt olet asian ytimessä. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan monia muitakin asioita, jonka jälkeen kukaan ei voi paukutella henkseleitään ja esitellä omaa erinomaisuuttaan Jumalalle. Ehkä lopullinen naula kenen tahansa arkkuun löytyy tästä:
Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. (Matt. 5:48)
Jokainen ihminen on siis kusessa - enemmän kuin kaulaansa myöten. Ja vaikka nämä Jeesuksen ankarat sanat vielä herättäisi ketään, niin asia on sanottu muuallakin erittäin selvästi. Tosin tässä kohdassa ei puhuta kusessa olemisesta. Käytetään vähän hienostuneempaa termiä, heh:
Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen
armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät
vapaiksi. (Room. 3:23-24)
Uskon ydin ei ole olla synnitön vaan saada synnit anteeksi.
Tämä ei toki anna lupaa vähätellä vaikeita tai mahdottoman tuntuisia käskyjäkään. Ne ovat silti ihmisen parhaaksi, vaikka esim. miehet kyllä rikkovat tuota käskyä ihan luonnostaan. Silti Jumalalla on ollut hyvä syy opettaa sitoutumaan puolisoon ja olemaan jopa ajatuksissaan uskollinen. Harvoinhan syrjähyppy alkaa teoilla. Kyllä se ennen sitä on ajatuksissa.
Mutta ei mennä tähän sen enempää. Menee offtopiciksi.
-
Mielestäni monissa uskonnoissa (kuten myös kristinusko) on kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen. Tämä näkyy jo siinä, että tällaista aiheetta kun itsetyydytys ylipäänsä pohditaan erottaen se erilliseksi osaksi ihmisen jokapäiväisestä elämästä.
Ihmisellä on erilaisia keinoja tuottaa itselleen fyysistä mielihyvää. Tämähän johtuu jostain kemiallisesta aineesta mitä aivoissa toimituksen aikana vapautuu, joten se on oikeastaan kemiallista mielihyvää. Tietysti riippuu henkilöstä, kuka tuottaa tämän mielihyvän mitenkin. Jos mielihyvään jää koukkuun sitä kutsutaan addiktioksi. Henkilö voi addiktoitua ruokaan (varsinkin sokeriseen, suolaiseen tai rasvaiseen), liikuntaan, kofeiiniin, alkoholiin, seksiin (tai itsetyydytykseen), huumeisiin, pelaamiseeen tai lukemattomiin muihin asioihin. Itse olen addiktoitunut sokeriin ja joka iltaiseen kuumaan suihkuun.
Harrastan myös itsetyydytystä, mutta en koe siitä olevan mitään haittaa elämääni toisin kuin tuosta epäterveellisestä sokerinhimosta.Se miksi harrastan itsetyydytystä johtuu siitä että, en saa orgasmia normaalissa sisäänviennissä (=joka tapauksessa orgasmi on tuotettava käsin tai apuvälineitä käyttäen). Joten lienee sama, on sitten vibraattorin varressa oma käteni tai mieheni käsi.
Seksifantasiat myöskin vaihtelevät henkilöstä toiseen, joten on aika yleistävää ajatella, että kiihoittavan ajattelun kohtena olisi toinen sukupuoli. Ajattelun kohteena voi myös olla jokin toiminta, esine tai vaate, paikka ja hyvin usein henkilö itse.Minua esim kiihoittaa katsella sidontakuvia ja kuvitella sidotun naisen paikalle itseni. Minua ei kiinnosta pätkääkään tuo nainen tai vielä vähemmän mukana oleva mies.
Se miksi itsetyydytystä hävetään johtuu noista ulkoisista syistä. Tällaisia ovat esim. uskonnon aiheuttamat häpeän tunteet, mahdollisen addiktion aiheuttamat häpeän tunteet, riittämättömyyden tunteet (=kun ns tavallinen seksi ei onnistu tai ole mahdollista). Kyllä luultavasti suurin osa ihmisistä mieluiten ja ensisijaisesti nauttisisi seksistä oman kullan kanssa, mutta kaikille se vain ei ole syystä tai toisesta mahdollista.
-
Tervehdys, Itselle kivaa!
Kirjoitit hyvin avoimesti ja rehellisesti. Kiitos! Toivon, että osaan vastata tätä avoimuutta kunnioittaen, vaikka joissain asioissa olenkin eri mieltä. Suoranaisestihan et kysynyt mitään, vaan esitit vastakommentin. Kommentoin kommenttiasi.
Mielestäni monissa uskonnoissa (kuten myös kristinusko) on kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen. Tämä näkyy jo siinä, että tällaista aiheetta kun itsetyydytys ylipäänsä pohditaan erottaen se erilliseksi osaksi ihmisen jokapäiväisestä elämästä.
Tämä lienee kohta, josta en voisi olla enempää eri mieltä. Toki kovasti vaikuttaa se, mitä kukin ajattelee kielteisyydellä. Kärjistän rajusti: "Minun mielestäni myös keskimääräiset ei-uskovat avioparit ovat todella seksikielteisiä, kun he eivät hyväksy syrjähyppyjä osaksi jokapaiväistä elämää." Kristinuskoa on pidetty jatkuvasti seksuaalisuutta vähättelevänä uskontona. Minä en vain osaa ymmärtää sitä. Raamattu nimenomaan pitää seksuaalisuutta Jumalan lahjana. Ja Raamatusta löytyy selvä kielto, että aviopari ei saa lopettaa seksin harrastamista. Lisäksi siellä annettan selvät käskyt kummallekin sukupuolelle, että seksin suhteen on oltava valmis täyttämään aviovelvollisuutensa. Raamatun äärellä siis luonnollisempi reaktio pitäisi olla se, että seksi on pakkopullaa eikä tabu.
Ymmärrän toki, että seksikielteisyys nousee kovasti kulttuurillisista seikoista. Ja siitä, että keskusteluissa asiat sekoittuvat toisiinsa. Ilman muuta Raamattu opettaa myös seksin oikeaa käyttöä. Suurin osa ihmisistä ymmärtää, että syrjähyppy ei piristä avioelämää, joten sen pitäisi olla kielletty asia. Mutta harva ymmärtää Raamatun näkemystä siitä, että seksin säästäminen vasta avioliitossa tapahtuvaksi on myös samalla tavalla seksuaalisuuden parhaan mahdollisen nautinnon hakemista. Olen kuvannut asiaa niin, että helmitaulu ja tietokone ovat kestävyydeltään aivan erilaisia. Helmitaulu kestää pientä paiskomistakin, mutta eipä se pidemmän päälle ole kovin kiinnostavakaan. Tietokone vaatii oikeanlaisen käytön, jolloin siitä on iloakin eniten. Seksuaalisuus on ihmisen yksi herkimpiä osa-alueita. Raamattu ei ohjeista seksiin liittyviä asioita siksi, että se pitäisi ajaa nurkkaan, vaan siksi, että siitä saisi parhaan mahdollisen ilon.
Mutta en mene nyt muuhun Raamatun seksuaalietiikkaan. Niistä olen kirjoittanut aiheissa:
Seksi, seurustelu, avoliitto, avioliitto (http://nettipappi.net/index.php/topic,104.0.html)
Naimisiinmenosta (http://nettipappi.net/index.php/topic,360.0.html)
Seksistä avioliitossa (http://nettipappi.net/index.php/topic,137.0.html)
Joten lienee sama, on sitten vibraattorin varressa oma käteni tai mieheni käsi.
Tiettyyn rajaan asti pitää varmasti paikkansa. Mutta itse ajattelen, että seksuaalisuuteen tarkoitettu vuorovaikutus on myös asia, jonka on tarkoitettu tuovan lisää sisältöä. Jos seksin tarkoitukseksi ajatellaan itselle saatu mielihyvä, oma kiihottuminen ja oma laukeaminen, niin silloin asia voidaan pelkistää näin. Mutta jos seksin tarkoitus on toiselle tuotettu mielihyvä, niin silloin tämä pelkistys jättää pois yhden merkittävän ulottuvuuden.
Ja itse ajattelen, että keskustelu itsetyydytyksestä liittynee tähän ulottuvuuteen jossain määrin. Ilman muuta asiaa on tälläkin palstalla lähdetty alkujaan pohtimaan nimenomaan oikea-väärä -akselilla ja Raamatun ohjeita tutkien. Mutta koska Raamattu ei anna mitään teknisiä ohjeita itsetyydytystä koskien, huomio kiinnittyy tähän vuorovaikutusulottuvuuteen. Jeesus antoi ohjeen siitä, että himoitsevat ajatukset ja katseetkin ovat aviorikos. Kun ihminen himoitsee mielessään vaikkapa toisen puolisoa, niin ei se toisen avioliitto siinä samassa hajoa. Eikä ajattelija itsekään samalla hetkellä kaadu kuolleena maahan tai tule seksuaalisesti kyvyttömäksi. Mutta itse uskon, että Jumala ja ihmisen Luoja on antanut ohjeen siksi, että hän tietää, että jonkun muun kuin oman puolison himoitseminen ei ainakaan paranna tulevaa tai olemassa olevaa parisuhdetta. Seksiin liittyy psyykkinen puoli vähintään yhtä paljon kuin fyysinenkin. Jos seksi olisi puhtaasti fysiikkaa tai kemiaa, olisi seksi yhtä kiinnostavaa kenen tahansa ihmisen kanssa, joka on fyysisesti yhteensopiva.
Se miksi itsetyydytystä hävetään johtuu noista ulkoisista syistä. Tällaisia ovat esim. uskonnon aiheuttamat häpeän tunteet, mahdollisen addiktion aiheuttamat häpeän tunteet, riittämättömyyden tunteet (=kun ns tavallinen seksi ei onnistu tai ole mahdollista). Kyllä luultavasti suurin osa ihmisistä mieluiten ja ensisijaisesti nauttisisi seksistä oman kullan kanssa, mutta kaikille se vain ei ole syystä tai toisesta mahdollista.
Häpeän tunteen aiheuttajia on varmasti monia. Itsetyydytys ei ole jokapäiväinen kahvipöytäkeskustelun aihe - onneksi. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan. Siksi tällainen nettipapin kanssa käytävä keskustelu tai vaikkapa sielunhoitajan tapaaminen on hyvä asia, että mahdollisesti se voisi avata lukkoja ja hälventää turhaa syyllisyyttä ja vapauttaa pohtimaan asiaa myös Jumalan edessä. Syyllisyyden tunteen yksi karmeimpia puolia on se, että ihminen käpertyy syyllisyyteensä eikä jaksa muistaa, että siihen on vapautus Kristuksessa. Itsetyydytykseen liittyvien asioiden ja tunteiden kanssa on aina lupa mennä juttelemaan Jumalalle, kun ei sitä kahvipöydissä kannata tehdä.
Samoin haluan rohkaista sinua. Älä ajattele, että seksi on alue, joka pitää jotenkin piilottaa Jumalalta ja hävetä sitä. Se on hänen keksintönsä. Siksi voit rohkeasti jutella Jumalalle myös niistä seksiin liittyvistä asioista, joiden toivoisit olevan toisin.
-
Usein vedotaan itsetyydytyksessä siihen, että "siihen jää koukkuun" ja sitä tahtoo uudestaan... Eikö tämä muka ole seksuaalisuuteen kuuluva normaali asia? Tahtovathan aviopuolisotkin seksiä uudestaan! Seksuaalset tarpeet ovat ihmisessä olevia tarpeita, ja tarpeet toistuvat, tyydyttääpä niitä sitten jollain tavalla tai ei ollenkaan. Minusta se, että itsetyydytystä tahtoo uudestaan ja uudestaan, ei todellakaan ole argumentti sen syntisyydestä tai synnittömyydestä.
En ajattele, että seksuaaliset tarpeet ovat samanlainen tarve kuin nälkä siinä mielessä, että se on välttämätön tyydyttää. Mutta en ymmärrä sitäkään, miksi omasta seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä tunteista ei saisi nauttia - Jumalahan ne on minuunkin luonut, vaikka puolisoa en ole löytänytkään. Kuitenkin olen sitä mieltä, että itsetyydytyksessä jotain jää aina puuttumaan - juuri se kontakti toiseen ihmiseen, antaminen ja saaminen, jakaminen. Mutta ei se asiasta minusta syntiä tee.
-
Hei, sinä sinkkunainen!
(Kylläpäs aloitukseni kuulostaa joltain treffipalstan kirjoitukselta. Pitäisi varmaan jatkaa: täällä sinulle vastaa 36 vuotias pastori Kangasalta...)
Kirjoitit mielestäni erittäin viisaasti, enkä tiedä, onko tässä kommenttipuheenvuorossa mitään uutta. Vierastan pahasti sellaista "kaiken varalta -kristillisyyttä". Raamatun tiukentaminen ja uusien sääntöjen kehitteleminen lähes millä perusteella vain on yhtä pahaa Raamatun vääristämistä kuin Raamatun käskyjen huomiotta jättäminen. En tarkoita, että "siihen jää koukkuun" -argumentti olisi automaattisesti sellainen, mutta on siinäkin vähän sellaista sävyä. Kuten kirjoitit, myös aviopuolisot jäävät - tai toivottavasti jäävät - koukkuun toisiaan kohtaan tuntemastaan mielihyvästä. Siksi Paavali oikein kirjoitti, että puolisot eivät saa pitää kuin hetkellisiä taukoja keskinäisestä yhteydestään.
En usko, että ihmisessä tapahtuisi mitään suuria fyysisiä muutoksia avioon astuessaan. Se sama vietti on yksi avaintekijä siinä, että ylipäätään alkaa etsiä puolisoa. Seksuaalinen "koukku" on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. Merkittäväksi tekijäksi nouseekin kysymys, miten sen kanssa elää. Edellä olen kirjoitellut siitä, miten Raamattu ei ymmärrykseni mukaan ota suoranaisesti kantaa itsetyydytykseen. Siksi en osaa itsekään väittää sitä synniksi. Mutta se on toki selvää, että ihmiselle ei tee pätkääkään hyvää olla halujensa kuljetettavissa. Jos sellaiseen malliin kasvaa nuoresta asti, on aika hankalaa muuttaa itseään esimerkiksi naimisiin mennessä. Itsetyydytystä kannattaa välttää siksi, että tulevaa avioliittoa ajatellen on vääristynyt toimintamalli oppia, että omat halut tyydytetään sillä hetkellä, kun itselle sopii (vaikka Raamattu käskeekin puolisoita hoitamaan aviovelvollisuutensa toisiaan kohtaan). Ruoka, juoma ja uni ovat asioita, joita ilman ei voi elää. Seksuaalisuus puolestaan kuuluu sektorille, jota pitää osata hallita. Itsetyydytykseen koukkuun jääminen ei ole hallintaa.
-
Yksi kysymys vielä (olen aikaisemminkin kysellyt, vaihdoin nyt nimimerkkiä)
Siis, kun nyt nuori tulee murrosikään, alkaa seksuaalisuus kiinnostaa enemmän, hormonit jyrisevät, ja itsetyydytyskin alkaa kiehtoa. Mutta tämähän on kuitenkin syntiä, mutta nuoren on vaikeaa pitää tälläisiä ajatuksia pois mielestään, olla koittamatta itsetyydytystä yms. Mitä tällaisessa tilanteessa tulisi tehdä? Nuoren varmaan tulisi olla itsetyydyttämättä, ja miettimättä tälläisiä asioita - niin vaikeaa se kun vain onkin.
Haluan nyt oikeasti kuulla nettipapin mielipiteen.
-
Hei A-nonyymi!
Nettipapin palstalla on jo kysymys-vastaus -ketju, jossa olen käsitellyt esittämääsi kysymystä. Lukaisepa se läpi, ja esitä tarkentavia kysymyksiä, jos joku vielä jää askarruttamaan. Ketjuun pääset klikkaamalla tätä linkkiä: Onko itsetyydytys syntiä? (http://nettipappi.net/index.php?topic=230.0)
Liitän tämän kysymyksesi ketjun jatkoksi kohtapuolin.
-
Meneepäs tämä nyt vaikeaksi...
Raamatun kaikkien kohtien noudattaminen, sekä niiden ymmärtäminen, ja "nykyaikaisten" asioiden synniksi/synnittömäksi määrittely, on kyllä todella vaikeaa. Ja miten murrosikäinen nuori voi hormoniensa suristessa estää tälläisten ajatusten ajattelun?
Muistan kysyneeni tälläisia asioita eräällä foorumilla, jossa tarvitaan nyt aiheiden tutkimiseen nimimerkki. Voisin pistää pari lainausta vastauksista tähän:
"Tosiaan tulkintakysymys, mutta kristinusko kokee yleisesti irstauden synniksi. Raamattu kehottaa olemaan avioliittoon saakka ilman seksiä, muuten se helposti koetaan huorinteoksi, vaikkakin se nykyajan huoraamista ei vastaakaan. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tärkeintä uskossamme on Jumala(a)n (kohdistuva) rakkaus ja se itse USKO, ei niinkään muut asiat. Jos ruvetaan oikeen teologisesti pohtimaan, Jeesushan lunasti kaikki synnit anteeksi; en kuitenkaan tarkoita, että jokainen saisi ajatella "hei, mitä väliä tällä on, saan tämän kuitenkin anteeksi". Pointti oli se, ettei kukaan ole täydellinen, mutta saa silti Jumalan rakkauden ja armon. Toivottavasti tästä oli apua. :)"
"Etsi minulle kohta, jossa Jeesus sanoo, että himoitseminen olisi kielletty. Itse olen Evankeliumit pariinkin otteeseen tarponut läpi, enkä muista moisesta mainintaa. Ja itse uskoisin vieläpä, että Jeesus ei oikeasti ollut sen parempi, vaan, että hänelläkin oikeasti oli lapsi (kiitos Dan Brown :D) Jos olet lutherilainen, ei himoitsemisessa ole mitään väärää ja kaikki pääsevät taivaaseen jos vähän ovatkin himolle antautuneet. Eiköhän himoja kieltävissä kohdissa kielletä himoa äärirajoillaan, niistä ei varmaan tarvitse antaa esimerkkiä. On varmasti täysin sallittua raamatun mukaan miehen himoita omaa vaimoaan ja sama toisin, vaikka kiihkoilijat olisivatkin tämänkin kieltäneet.
Ja hei, raamattukin on himoihin piilotettu! Joskus tylsinpänä iltana kannattaa käydä läpi Laulujen laulu, jos himot vielä mietityttävät :D Ensin raamattu kieltää ne, ja sitten. Noh. Sen näkee itse sitten kun lukee tuon osion ^-^Eli ei hätää, et tarvitse esimerkiksi itsesi kuritusvälineitä heti, kun tunnet himoa! Ei mennä ääriuskovaisten piireihin, normaaleilla lutherilaisilla on oikeus himoita, ainakin teini-iässä! Se on muutenkin niin epävakaata aikaa, että tuollaiset pienet asiat voivat kääntää sen ympäri."
"Raamattua voi tulkita monella tavalla. Joidenkin suuntausten mukaan en uskovainen ole ollenkaan, kun minun tapani tulkita kumpuaa ennen kaikkea ihmisyyden ymmärtämisen kautta. Ulkoisesti se näkyy siinä, että viis veisaan joistain mitä muut pitää ehdottoman oleellisena moraalikäsityksinä. Itselleni kaikki kulminoituu tähän:
Matteus 22:
Lainaus
36 "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?"
37 Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. [5. Moos. 6:5]
38 Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.
39 Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. [3. Moos. 19:18+; Matt. 19:19+]
40 Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Eli rakasta Jumalaa ja rukouksessa pyydä johdatusta tekemään oikein. Rakasta lähimmäistäsi niin, ettet tekisi heille tahallisesti pahaa. Niin, ja rakasta ITSEÄSI sillä olet tärkeintä mitä sinulla on. Ja kun rakastat itseäsi etkä tee itsellesi pahaa, pystyt rakastamaan myös lähimmäistäsi samalla tapaa, "kuin itseäsi".
Kristillisyys on vapautta elää, olla ja ajatella. Raamatusta löytää kyllä sääntöjä, ohjeita ja rajoituksia, elämästään saa kyllä tehtyä hyvinkin vaikeaa niiltä osin. Saa rakennettua itselleen sääntöjen vankilan ja elettyä kuin fariseukset aikoinaan, omalla tekemisellään koettaen saavutta Jumalan suosion. No, on minulla toki ikääkin enemmän kuin sinulla, alkuperäinen kirjoittaja... Mutta itse olen löytänyt sen vapauden ja mielenrauhan kristinuskosta (en ole uskonnollinen ollenkaan, olen uskovainen), ja ennen kaikkea se on vapautta olla ihminen heikkouksineen ja vahvuuksineen. Synneistään ei listaa kannata pitää, kun joka tapauksessa kaikki ollaan samalla viivalla sen suhteen miten pelastusta tarvitaan. Tietenkään ei ehdoin tahdoin pidä pahaa tehdä, mutta normaalit elämään kuuluvat seikat ei ole syntiä. Murrosiän hormonimyrskyt ei ole syntiä eikä himoitsemista. Himoitseminen on sitä, että keinoja kaihtamatta hankitaan hyötyä itselle, ajattelematta seurauksia ja että mitä pahaa se tekee läheiselle. Se olisi himoa, että veisit ystäväsi tyttöystävän koska just sinä haluaisit niin. Tunteet, rakkaus, viha ja kaikki sillä välillä, ei ole syntiä. Syntiä on, jos vihan vallassa tekee pahaa. Seksuaalisuus ei ole syntiä, Raamatun ohjeet hyvään elämään toki sisältää asioita myös seksuaalisuuden toteuttamisen osalta. Mutta ne ohjeet on ihmisen suojelemiseksi, ei rajoittamiseksi. Ja niitäkin jokainen voi omantuntonsa kanssa miettiä ja pohtia, ei ole yhtäpitävää oikeaa ratkaisua jokaisen elämään.
Kaikkea hyvää ja rakastavan Jumalan läsnäoloa elämääsi aiheen aloittaja. =)"
"Raamatussa kyllä kehoitetaan pitämään mieli puhtaana syntisistä ja irstaista asioista ja pidättäytymään avioliittoa edeltävästä seksistä (jotka ovat myös tietysti oman aikansa normeja), mutta nykyajan kristityn ei ole näitäään aivan mahdottoman tärkeää noudattaa, tietysti on oma valinta, miten haluaa esim. seksistä pidättäytyä.
Kuitenkaan Jumala ei meiltä kiellä inhimillisiä tunteita, kuten himoa, vaan kehottaa ennemmin rakastamaan itseään ja muita ja tuntemaan itsensä ja ennen kaikkea hyväksymään itsensä, omat tunteensa ja muut ihmiset, sellaisina kuin he ovat.
Kultaseni, Jumala ei tuomitse sinua ja vaikka tekisitkin jotain väärin, Hän antaa anteeksi ja armahtaa, koska Hän on antanut ainoan poikansa meidän tähtemme.
Siunausta sinulle!"
"Genesis 38:9-10
9Mutta Onan tiesi, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan, ja aina kun hän makasi kälynsä kanssa, hän antoi siemenensä mennä maahan, ettei antaisi jälkeläisiä veljelleen. 10 Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla.
Matteus 5:30
30 Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.
Mark. 9:43
43 Jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että käsipuolena pääset sisälle elämään, kuin että molemmat kädet tallella joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen
Yleensä noilla sanoilla puolustetaan käsitystä masturboinnin lukemiseksi synniksi, mutta suurin osa katolisistakin laskee masturbaation ihmisen luonnollisen seksuaalisuuden ilmenemiseksi, eikä täten ole synti, vaan osa Luojan luomaa ihmistä. Ja ensimmäinen kohtahan ei ainakaan naisten masturbaatiota kosketa, joten ainakin siltä osin voi tytöt huokaista helpotuksesta.
Itse en näe masturbaatiota synniksi, sillä se ei satuta ketään eikä sitä missään ole kirjaimellisesti ehdottomasti kielletty."
Mutta nämä ovat oia tulkintoja...
-
Hei A-nonyymi!
Kirjoittelit paljon tekstiä. Poistinkin pari viimeisintä hyvin henkilökohtaista viestiäsi. Kaikesta näkee, että kipuilet todella paljon. Jos niin haluat, saat ottaa myös yhteyttä minuun tai muihin seurakunnan työntekijöihin. Henkilökohtainen keskustelu saattaa olla kaikkein paras apu. Yritän silti myös kirjoittaa jotain.
Seksuaalisuus on ihmisessä valtavan syvällä ja yleensä valtavan vahvana. Usein ihmetellään, että miksi uskovat ihmiset vaahtoavat niin paljon juuri seksiin liittyvistä asioista. Eikö se ole jotain uskon ulkopuolista. Ei se ole, koska uskoon liittyy koko ihminen. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, miksi seksuaalisuus näyttelee niin suurta osaa taiteessa, elokuvissa, musiikissa ja ihmisten seuraelämässä. Siksi, että se on niin iso osa ihmisen elämää.
Samasta syystä myös kipuilut seksuaalisuuden alueella ovat niin vahvoja. Jos minulle joku nuori ihminen haluaa tilittää tuntojaan, kuinka hän sydämessään tuntee olevansa niin syntinen ihminen, osun lähes aina oikeaan, kun ensimmäiseksi epäilen, että hän on kompuroinut seksuaalisuutensa kanssa. Ihmisissä on paljon muutakin syntisyyttä, mutta seksuaalisuus on niin lähellä ihmistä, että sitä ei pääse pakoon. Ja ne tunteet ovat vahvoja aivan riippumatta siitä, millaista raamattuopetusta kyseinen ihminen on saanut. Jos lyö vasaralla peukaloon, se koskee riippumatta siitä, onko koskaan opetettu, että se tekee kipeää. Raamattu kuvaa tätä todellisuutta seuraavin sanoin:
Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit,
joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin
hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu
ihmisen omaan ruumiiseen. (1. Kor. 6:18)
Pistit edellisessä viestissä lainauksia siitä, mitä sinulle on vastattu. Suurin osa vastauksista sisälsi jonkinlaisen yhdistelmän siitä, että seksuaalisuuden suhteen aika on muuttunut ja siksi ei pidä olla liian vanhoillinen tai tuomita, koska kristitty saa kaiken anteeksi. Itse olen sitä mieltä, että tuollainen ohje olisi hyvä - jos se toimisi. Niin kauan kuin Raamattu tuomitsee siveettömyyden ja seksuaalisuus koskettaa ihmistä syvältä, ei mikään vakuuttelu saa synnintunnossa elävää kokemaan oloaan helpottuneeksi. Silloin tulee olo, että pitää turruttaa itsensä, jotta saa piilotettua sisimpänsä ajatukset.
Mielestäni ainoa oikea tapa suhtautua asiaan on tunnustaa, että se ei ole koskaan helppo, eikä naimaton ihminen löydä koskaan levollista ratkaisua. Raamattu antaa muutaman selvän ohjenuoran, jotka eivät koskaan saumattomasti istu yhteen:
1. Raamattu ei puhu itsetyydytyksestä. Sen nimeäminen synniksi on arveluttavaa.
2. Raamattu ei hyväksy esiaviollisia suhteita.
3. Raamattu kehottaa elämään ajatuksiaan myöten siveellisesti.
4. Raamattu tietää, että ihmisen elämä ei pysty olemaan puhdasta ilman avioliittoa - jos se sittenkään täysin puhdasta on edes seksuaalisuuden suhteen.
Viimeisin kohta kiteyttää jollain tavalla suurimman tämän ketjun ongelman. Ja sitä käsittelee ehkä kattavimmin tämä raamatunkohta:
Otan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte. Miehen on
kyllä hyvä olla koskematta naiseen, mutta haureuden
välttämiseksi tulee kunkin miehen elää oman vaimonsa
ja kunkin naisen oman miehensä kanssa. Mies
täyttäköön aviovelvollisuutensa vaimoaan kohtaan,
samoin vaimo miestään kohtaan. Vaimon ruumis ei
ole hänen omassa vallassaan vaan miehen, samoin
ei miehen ruumis ole hänen omassa vallassaan vaan
vaimon. Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi
ehkä yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta
voitte keskittyä rukoukseen; palatkaa sitten taas
yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaamaan
teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne.
Sanon tämän myönnytyksenä enkä käskynä. Soisin
kaikkien elävän niin kuin itse elän. Jokaisella on
kuitenkin oma Jumalalta saatu armolahjansa, yhdellä
yksi, toisella toinen. Naimattomille ja leskille minä
sanon, että heidän olisi hyvä pysyä yksin niin kuin
minäkin. Mutta elleivät he jaksa hillitä itseään,
menkööt naimisiin, sillä on parempi mennä naimisiin
kuin palaa himon tulessa. (1. Kor. 7:1-9)
Tässä kohdassa on valtava määrä seksuaalisuutta ymmärtävää viisautta. Himo on pitelemätön voima. Jottei se saisi ihmisiä siveettömyyden valtaan, on syytä mennä naimisiin. Vain aivan erityinen naimattomuuden armolahja - joka Paavalille oli suotu - voi naimattoman ihmisen varjella himon tulelta. Jopa avioliitossa Paavali kehottaa olemaan ahkera seksin harrastamisessa, jotta ihmiseen luotu seksuaalisuus toimisi niin kuin pitää.
Suurin ongelma onkin siis siinä, että Raamattu ei anna mitään helppoa ratkaisua seksuaalisuuden heräämisen ja naimisiin menemisen välisestä ajasta. Ehkä syy on se, ettei siihen ole mitään ratkaisua. Jos se aika sujuisi kivuttomasti, olisi jossain vikaa. Seksuaalisuus ei toimisi niin kuin sen on suunniteltu toimivan.
Haluan antaa sinulle seuraavanlaisen ohjeen: älä mieti tätä asiaa liian hengellisesti. Seksuaalisuus ei ole ikuinen asia, vaan se kuuluu maanpäälliseen elämään. Jeesus sanoi:
Ei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä
vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa.
(Matt. 22:30)
Siksi sinun täytyy ajatella tämä asia siten, että Jumala on antanut seksuaalisuutta koskevat ohjeet, jotta elämä tässä ajassa olisi ehjää. Väärä seksuaalisuuden toteuttaminen särkee itseä ja sitä kautta tulevaa puolisoa - ei Jumalaa.
Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä.
Ne ovat korkealla sinun yläpuolellasi. Jos sinä
teet syntiä, mitä se häntä liikuttaa? Jos teet
vielä enemmän syntiä, mitä se hänelle merkitsee?
Tai jos elät oikein, mitä hän siitä hyötyy? Mitä
sinä pystyisit hänelle antamaan! Ihmistä,
itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat,
ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein.
(Job 35:5-8)
Raamatussa kaikkien seksuaalisuuteen liittyvien ohjeiden yhteinen nimittäjä on ainutlaatuinen ja eheä suhde tulevan tahi jo olemassa olevan puolison kanssa. Mieti seksuaalisuuteen liittyviä asioita tästä näkökulmasta - älä tee niistä itsellesi ensimmäiseksi synnin tai synnittömyyden kysymyksiä.
Jumala on luonut seksuaalisuuden ja tietää tasan tarkkaan, miten monimutkainen juttu se on. Jeesuksestakin sanotaan, että hän osaa kiusattuja auttaa, koska hän on itsekin ollut kiusattu. Siitä huolimatta Raamattu ei tarkasti määrittele vastauksia esittämiisi kysymyksiin. Pidä kiinni siitä, minkä tiedät, mutta älä kiusaa itseäsi sillä, mihin ei ole selviä vastauksia.
-
Mun mielestä itsetyydytykseen liittyy aina himoamista. Mutta onko se himo syntiä, jos ei edes ole suhteessa kenenkään kanssa? Ketä siinä silloin muka pettää? Ymmärrän toki, että avioliitossa oleva ei saa haluta kuin omaa puolisoaan, mutta entä sinkku?
-
Tervehdys Peruna!
Aiemmin tässä ketjussa, edellisen sivun puolella, olen käsitellyt tuota kysymystäsi himoitsemisesta ja sen kohteesta. Lukaise myös ne vastaukseni läpi.
Himoitsemisessahan ei fyysisesti petä ketään. Mutta eivätpä puolisot keskimäärin nauti siitäkään, että edes avioliitossa ajateltaisiin toisia himoiten. Siksi kai Jeesus opettikin, että ajatuksissa tehty aviorikos on myös aviorikos. Jos vedettäisiin esimerkki äärimmäisyyksiin, voitaisiin luoda kuviteltu tilanne, jossa puoliso suostuu seksiin oman puolisonsa kanssa, mutta päivät pitkät puhuu ja haaveilee jostakusta toisesta. Vaikka sen toisen kanssa ei mitään konkreettista tapahtuisikaan, olisi se silti todella paha asia parisuhdetta ajatellen.
Myöskään fyysiset suhteet ennen avioliittoa eivät paranna tulevaa avioliittoa. Pikemminkin ne ovat hidasteena tai pahimmillaan suurina kompastuskivinä sen lopullisen suhteen rakentamiselle. Harva ihminen haaveilee siitä, että tuleva puoliso olisi mahdollisimman kokenut ja mahdollisimman pitkän seksihistorian omistava ihminen. Kyllä ainutlaatuisuus on useimman mielestä upea asia. Siksi myös ajatusten ja himojen suhteen on aina vain parempaa ja puhtaampaa, jos suuntautuu ainutlaatuista avioliittoa kohti.
Tässä ketjussa on puhuttu nimenomaan siitä, onko itsetyydytys oikein vain väärin. Olen kirjoittanut toistuvasti, miten Raamattu ei puhu itsetyydytyksen käytännön toteuttamisesta mitään. Eikä sitä siksi saa sanoa synniksi. Mutta en ole osannut vielä mielestäni oikealla tavalla lähestyä itsetyydytyksen liepeillä olevaa oikeaa ongelmaa. Otan aluksi pari raamatunkohtaa:
Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa
ja tuntemisessa. (2. Piet. 3:18a)
Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa,
uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on
Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja
täydellistä. (Room. 12:2)
Jumala haluaa, että ihmiset kasvaisivat hänen tuntemisessaan. Työkaverini kerran totesi, että häneltä usein kysytään, mitä kaikkea kristitty saa tehdä. Hän koki, että kysymyksen sävy on pääsääntöisesti ollut: "Kuinka kaukana Kristuksesta voin elää, jotta minua pidetään vielä kristittynä?" Oikea tapahan olisi kysyä: "Kuinka lähellä Jeesusta pystyn elämään?"
En ainakaan vielä osaa sanoa mitään tarkempaa, mitä tähän mennessä olen kirjoittanut itsetyydytyksestä. Mutta siitä olen varma, että Jeesus haluaa, että jokainen hänen seuraajansa tutkii omaa sydäntään. Kristityn ei ole tarkoitus todeta: "Nyt olen uskova. Enää ei tarvitse kasvaa tai tehdä parannusta mistään." Kristittynä eläminen on jatkuvaa kasvua kohti Kristusta. Jeesus on esikuva, jota kohti Jumala kaikkia kasvattaa. Ja sehän tarkoittaa siis, että kukaan ei tule olemaan valmis ennen taivasta. Siksi oman sydämen tutkiminen on valtavan tärkeää:
Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat,
aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset
ja herjaukset. Nämä ne ihmisen saastuttavat, ei se, että
syö pesemättömin käsin. (Matt. 15:19-20)
Tätä kohtaa edeltää tilanne, jossa fariseukset ihmettelivät, miksi Jeesus ei ulkoisesti toiminut puhtaussäädösten mukaan. Jeesus opetti, että sydämen asenne on tärkein. Tämä sopii mielestäni erinomaiseksi ohjeeksi myös itsetyydytystä koskien. Ja se asettaa melkoisen haasteen tätä elämää ajatellen.
Yhä vain nuoremmille lapsille on helposti tarjolla internet lukuisine houkutuksineen. Seksiä ja paljasta pintaa tarjoillaan kaikkialla. Kaveripiirien puheissa - jopa uskovien nuorten kesken - leikitellään kaksimielisyyksillä ja rivouksilla. Tai pahimmillaan rohkaistaan muita omiin kokemuksiin vedoten. Lehtien ja keskustelupalstojen viestit ovat täynnä seksiin kannustamista ja erilaistiin kokemuksiin yllyttämistä. Ei tämän kaiken jälkeen ole järkeä enää ihmetellä, onko itsetyydytys ilman himoa mahdollista. Kaikkein tärkeintä on ymmärtää, että kristittyä kutsutaan pois kaikesta tästä. Jeesus rukoili seuraajiensa puolesta ennen kuolemaansa:
Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet
osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan,
niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä, että
ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät
pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään
kuulu. Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus.
(Joh. 17:14-17)
Jos antaa sydämelleen vallan ajatella mitä vain, jos antaa silmilleen luvan katsella mitä vain ja jos antaa suulleen luvan puhua mitä vain, ei ole mikään ihme, jos itsetyydytys ilman siveettömiä ajatuksia tuntuu vaikealta. Koko elämähän on silloin suuntautunut siihen suuntaan, että itsetyydytys on kaiken sen jälkeen vain jäävuoren huippu. Se osa, joka tulee näkyväksi. Ja silloin on todella vaikea asetelma se, jos pitää itsetyydytystä syntinä, mutta siveettömiä ajatuksia luonnollisina tai jopa tavoiteltavina. Raamattu ohjaa toimimaan juuri päinvastoin. Job sai hurskaudestaan kiitokset jopa Jumalalta, ja hän totesi:
Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen:
koskaan en katsele naisten puoleen. (Job 31:1)
Tuo on kyllä tavoittelemisen arvoinen suoritus. Siihenhän Jeesuskin kehoitti:
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin,
että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt
aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee
sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi,
että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko
ruumiisi joutuu helvettiin. (Matt. 5:28-29)
Murrosiän hormoonimyrsky ei ole helppo. Ja se on varmaa, että vastakkaisen sukupuolen ajattelemista himoiten on täysi mahdottomuus välttää. Mutta on hirvittävän suuri ero siinä, antaako siihen itselleen luvan ja edistääkö sitä. Vai pitääkö sitä Raamatun vastaisena ja haluaako siitä tehdä parannusta.
Karkeasti jos asian sanoisi, kristityn ei ole Raamatun valossa mitään syytä syyllistää itseään itsetyydytyksestä - tai edes kynsin ja hampain taistella sitä vastaan. Kristityn täytyy opetella suuntaamaan sydämensä siihen suuntaan, että hän voisi pitää Jeesusta esikuvanaan ja opetella elämään hänen tavallaan ja tahtonsa mukaan. Sen jälkeen itsetyydytys asettuu varmasti oikeisiin uomiinsa.
Rukous ja paastoaminen, sekä syntien tunnustaminen jollekin toiselle kristitylle ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja. Niitä ei ole tarkoitettu vain hätävaraksi tai äärimmäiseen kriisiin. Niiden kuuluisi olla säännöllisessä käytössä jokaisella kristityllä. Sitä kautta sydän monella tapaa paranee ja kasvaa oikeaan suuntaan.
-
Nettipappi puhuu itsetyydytyksen oikeutuksesta varsin sujuvasanaisesti. Hän ei ole kuitenkaan oikeassa siinä ettei raamatussa puhuttaisi itsetyydytyksestä.
"Sinä otit kauniit lahjasi, minun antamani kulta-ja hopeakorut, teit niistä MIEHUUDEN TUNNUKSIA ja harjoitit haureutta niiden kanssa. " Hes.16:17
Vanhassa testamentissa puhutaan myös haureudesta jota on harjoitettu kivien kanssa, eläinten kanssa jne.
-
Itsetyydytys siis on syntiä.
-
Hei Kukkaistyttö!
En kiellä ketään pitämästä itsetyydytystä itselleen vääränä asiana. Kuten edellisessä viestissäni kirjoitin, Raamattu käskee ihmisiä tavoittelemaan kaikin tavoin sydämen puhtautta. Itsetyydytys ei saa tulla tämän tavoitteen tielle. Mutta edelleenkään sitä ei saa tehtynä tekona väittää Raamatun valossa itsessään vääräksi asiaksi.
Otit esille kohdan, joka on ollut minulla mielessä näitä vastauksia kirjoittaessani, mutta en ole pitänyt sitä esillä siksi, että se ei puhu seksuaalietiikasta. Jos jae luetaan asiayhteydessään, huomataan sen puhuvan epäjumalanpalveluksesta. Jakeen käyttäminen seksuaalietiikan opetukseen olisi kyseenalaista. Pitäisin sitä jopa vääristelevänä tulkintana. Kyseinen jae on keskellä epäjumalanpalvelusta koskevaa nuhdesaarnaa, jossa Israelia verrataan uskottomaan puolisoon. Seksuaalisten tekojen kuvaukset ovat vertauskuvaa epäjumalanpalveluksesta, jossa Jumalan puoliso - eli israelin kansa ja seurakunta - rikkoo liiton ja kääntyy muiden jumalien, muiden puolisoiden palvelemiseen.
Lainaan tähän koko Hesekielin 16. luvun, niin tilannesidonnaisuuden ymmärtää paremmin. Materiaali on aika häpeilemätöntä. Hesekielin kirjaa ei itse asiassa juutalaisessa perinteessä saanut lukea yksinään alle 30-vuotiaana, koska siinä useassa kohdassa puhutaan epäjumalanpalveluksesta hyvin eroottisia kuvauksia käyttäen.
LUKU 16
Jerusalem, uskoton vaimo
Minulle tuli tämä Herran sana:
2. "Ihminen, tee Jerusalemille tiettäväksi, millaisiin iljettävyyksiin se on syyllistynyt. 3. Sano: Näin sanoo Herra Jumala Jerusalemille: Sinä polveudut Kanaanin kaupustelijoista, sinun isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen. 4. Kelpo sukua! Kun synnyit, ei napanuoraasi katkaistu, vedellä ei sinua pesty, suolalla ei sinua hierottu eikä sinua kääritty kapaloihin. 5. Mitään näistä ei sinulle tehty, sen vertaa ei kukaan sinua säälinyt eikä armahtanut. Sinut vietiin ulos ja jätettiin heitteille, niin vähäarvoisena henkeäsi pidettiin, kun synnyit.
6. "Minä kuljin sinun ohitsesi ja näin sinut veressäsi potkimassa, ja kun makasit siinä veressäsi, minä sanoin sinulle: 'Jää eloon 7. ja kasva suureksi!' Ja minä tein sinusta kuin niityn kukan. Sinä kasvoit ja vartuit, kehityit täydeksi naiseksi, sinun rintasi kaartuivat kiinteinä ja hiuksesi kasvoivat ja tuuheutuivat. Mutta sinä olit alaston ja paljas.
8. "Minä kuljin sinun ohitsesi ja näin, että oli tullut aikasi, rakkauden aika. Minä levitin sinun yllesi viittani liepeen ja verhosin alastomuutesi. Minä vannoin sinulle valan ja solmin liiton kanssasi, ja sinä tulit minun omakseni - näin sanoo Herra Jumala. 9. Minä pesin sinut vedellä, huuhdoin yltäsi veren ja voitelin sinut öljyllä.
10. "Minä puin sinut kirjailtuihin juhlavaatteisiin, panin jalkaasi pehmeät nahkakengät, kiedoin päähäsi pellavaisen liinan ja asetin upean viitan harteillesi. 11. Minä kaunistin sinut koruilla ja sinun ranteesi kultarenkailla ja kiedoin kaulaasi kultaiset ketjut. 12. Minä kiinnitin nenääsi kultarenkaan, ripustin korut sinun korviisi ja laskin hiuksillesi kimaltavan otsarivan. 13. Sinä koristauduit kullalla ja hopealla, sinun vaatteesi olivat hienointa pellavaa ja kallista, kirjailtua kangasta. Ruoaksesi sait parhainta vehnäleipää, hunajaa ja oliiviöljyä. Niin sinusta kehkeytyi ihanan kaunis nainen, kuninkaille olisit kelvannut. 14. Sinun maineesi kiiri kansojen keskuuteen, niin kaunis olit, olit täydellinen ihanuudessasi, jonka minä sinulle lahjoitin. Näin sanoo Herra Jumala.
15. "Mutta sinä aloit luottaa omaan kauneuteesi, aloit harjoittaa haureutta maineesi turvin. Sinä tarjosit itseäsi jokaiselle, joka ohitsesi kulki, sinä antauduit jokaisen omaksi. 16. Sinä otit vaatteita ja teit itsellesi monenkirjavat pyhäkköpaikat, missä harjoitit haureutta vaatteittesi päällä. Niin ei ollut kukaan tehnyt, eikä niin ole kukaan tekevä. 17. Sinä otit kauniit lahjasi, minun antamani kulta- ja hopeakorut, teit niistä miehuuden tunnuksia ja harjoitit haureutta niiden kanssa. 18. Sinä otit kirjaillut vaatteesi ja verhosit niillä nuo patsaat, ja niiden edessä sinä uhrasit öljyn ja suitsukkeet, jotka olit minulta saanut. 19. Ja herkut, jotka minä sinulle annoin, minun antamani hienot vehnäleivät, öljyn ja hunajan, sinä panit niiden eteen tuoksuvaksi uhriksesi. Tämän kaiken sinä teit. Näin sanoo Herra Jumala.
20. "Sinä otit poikasi ja tyttäresi, jotka olit minulle synnyttänyt, ja uhrasit heidät jumaliesi ruoaksi. Eikä sekään riittänyt sinulle. 21. Tuliuhrinakin sinä uhrasit minun poikiani. 22. Olit pelkkää irstautta ja iljetystä, mieleesi ei lainkaan tullut, miten lapsena makasit veressäsi, potkit alastomana ja paljaana.
23. "Eikä tuokaan pahuutesi riittänyt sinulle. Voi sinua, sanoo Herra Jumala, voi sinua! 24. Jokaiselle aukiolle sinä pystytit palvontapaikkasi, 25. jokaiseen risteykseen sinä teit itsellesi pyhän paikan. Sinä tahrasit saamasi kauneuden, levitit reitesi jokaiselle ohikulkijalle ja harjoitit haureutta vielä enemmän kuin ennen. 26. Sinä makasit egyptiläisten kanssa, noiden isoelimisten naapuriesi, sinä menit yhä pitemmälle haureudessasi ja herätit minun vihani.
27. "Minä kohotin käteni sinua vastaan, otin sinulta osuutesi pois ja jätin sinut vihollistesi filistealaisten armoille. Jopa heidän silmissään sinun irstas elämäsi oli häpeällistä. 28. Sinä olit yhäti kyltymätön, ja niin harjoitit haureutta myös assyrialaisten kanssa. Kyllääsi sinä et silti saanut, vaikka makasit heidänkin kanssaan. 29. Niinpä tyydytit himoasi yhä ahnaammin, olit Kaldean kauppamiesten oma, mutta vieläkään sinä et kyllääsi saanut.
30. "Miten polttikaan himo sinun sydäntäsi, kun tuota kaikkea teit, kun alennuit portoista pahimmaksi - näin sanoo Herra Jumala. 31. Jokaiseen risteykseen sinä pystytit palvontapaikkasi, jokaiselle aukiolle teit pyhän paikan, mutta toisin kuin muut portot sinä et pyytänyt maksua. 32. Tapa on, että nainen ottaa maksun, kun hän rikkoo liittonsa ja pettää miestään; 33. yksikään portto ei jää palkatta. Mutta sinä, sinä olet maksanut rakastajillesi! Sinä jakelit lahjoja itse, maksoit heille, jotta joka puolelta saisit heidät tulemaan luoksesi. 34. Sinä teit kaiken vielä pahemmin kuin toiset portot: sinun perässäsi ei juossut yksikään mies, ja rakastelusta maksoit sinä itse, sinulle siitä ei maksua annettu. Niin alas sinä vajosit.
35. "Sen tähden, portto, kuule tämä Herran sana. 36. Näin sanoo Herra Jumala: Sinä olet riisunut itsesi alasti, riettaasti olet paljastanut häpysi rakastajillesi ja kaikille iljettäville jumalillesi, ja poikasi sinä olet surmannut ja uhrannut niille. 37. Sen tähden minä kokoan kaikki rakastajasi, nuo kaikki, joihin veresi veti - sekä ne, joita rakastit, että ne, joihin petyit. Minä kokoan heidät eri tahoilta ja tuon heidät sinua vastaan, ja minä asetan sinut alastomana heidän eteensä, niin että he näkevät sinut kaikessa alastomuudessasi. 38. Minä tuomitsen sinut siten kuin avionrikkojat ja murhaajat tuomitaan, vihani vimmassa minä panen sinun veresi vuotamaan. 39. Minä annan sinut heidän käsiinsä, ja he hajottavat sinun palvontapaikkasi ja tuhoavat pyhät kukkulasi, he riistävät vaatteet yltäsi, ottavat korusi pois ja jättävät sinut makaamaan alastomana ja paljaana. 40. He nostavat kansan sinua vastaan, kivittävät sinut hengiltä ja lyövät miekoillaan sinut kappaleiksi. 41. He polttavat kaikki talosi tuhkaksi ja panevat tuomiosi täytäntöön, ja tämä tapahtuu kaikkien muiden naisten nähden.
"Näin minä teen lopun sinun portonelämästäsi, enää et lahjojasi jakele. 42. Minä tyhjennän kaiken vihani sinuun, vasta sitten vimmani kääntyy sinusta pois, minä tyynnyn enkä enää ole vihoissani. 43. Sinä et muistanut nuoruutesi aikaa vaan vihastutit minut teoillasi, ja siksi minä annan sinulle tekojesi mukaan - näin sanoo Herra Jumala. Sinä olet elänyt häpeällisesti, olet syyllistynyt moniin iljettävyyksiin.
44. "Jokainen, joka taitaa sananlaskuja, sanoo sinusta: 'Millainen äiti, sellainen tytär.' 45. Sinä olet äitisi tytär - äitisi, joka vähät välitti miehistään ja lapsistaan. Sinä olet sisartesi sisar - sisartesi, jotka vähät välittivät miehistään ja lapsistaan. Teidän äitinne oli heettiläinen ja isänne amorilainen. 46. Isompi sisaresi oli Samaria, joka tyttärineen sijaitsee sinusta pohjoiseen, ja pikkusisaresi, sinusta etelään, oli Sodoma tyttärineen. 47. Sinä seurasit heidän teitään ja heidän iljettäviä tekojaan, eikä siinä kyllin: hetki vain, ja olit omilla teilläsi tehnyt paljon enemmän pahaa. 48. Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, sisaresi Sodoma tyttärineen ei vetänyt vertoja sinulle ja sinun tyttärillesi. 49. Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään. 50. He kävivät yhä julkeammiksi ja ryhtyivät minua uhmaten yhä uusiin iljettävyyksiin, ja silloin minä pyyhkäisin heidät pois, kuten olet nähnyt. 51. Eikä Samaria tehnyt puoliakaan sinun synneistäsi.
"Sinä olet tehnyt iljettäviä tekoja enemmän kuin sisaresi yhteensä. Niiden iljetysten rinnalla, joita sinä olet tehnyt, näyttävät sisaresi puhtailta ja viattomilta. 52. Siispä kanna sinäkin häpeäsi, jolla olet parantanut sisartesi maineen. Syntisi, jotka ovat iljettävämpiä kuin heidän tekonsa, ovat osoittaneet heidät sinua puhtaammiksi. Häpeä siis, kanna häpeäsi, sinä, joka olet saanut sisaresi näyttämään viattomilta!
53. "Minä käännän heidän kohtalonsa, Sodoman ja hänen tyttäriensä ja Samarian ja hänen tyttäriensä kohtalon, ja samalla tavoin käännän sinunkin kohtalosi, 54. jotta ymmärtäisit kantaa häpeäsi ja katuisit kaikkea, mihin alennuit ja millä kohotit sisartesi maineen.
55. "Sisaresi Sodoma ja hänen tyttärensä elpyvät entiselleen, samoin Samaria tyttärineen, ja myös sinä ja tyttäresi elvytte ennallenne. 56. Muistatko, miten mielelläsi parjasit sisartasi Sodomaa, kun itse olit kunniasi kukkuloilla, 57. ennen kuin oma pahuutesi paljastui? Nyt olet sinä vuorostasi pilkan kohteena. Sinua pilkkaavat edomilaiset ja kaikki heidän naapurinsa, ja joka puolelta lankeaa yllesi myös filistealaisten pilkka. 58. Sinun on nyt kannettava häpeällisten ja iljettävien tekojesi seuraukset. Näin sanoo Herra Jumala.
59. "Näin sanoo Herra Jumala: Minä teen sinulle ansiosi mukaan, kun halveksit valaa ja rikoit liiton. 60. Kuitenkin minä muistan liittoni, sen, jonka kanssasi tein, kun vielä olit nuori, ja minä vahvistan välillemme liiton, joka kestää ikuisesti. 61. Ja sinä muistat, miten olet elänyt, ja häpeät, kun otan vanhemmat ja nuoremmat sisaresi ja annan heidät sinulle tyttäriksi - siitä huolimatta, että sinä et ole liittoasi pitänyt. 62. Minä vahvistan liiton sinun kanssasi, ja silloin sinä tiedät, että minä olen Herra. 63. Sinä muistat tekosi, sinä häpeät, et tohdi suutasi avata häpeäsi tähden, kun minä annan anteeksi kaiken minkä olet tehnyt. Näin sanoo Herra Jumala." (Hes. 16:1-63)
-
Hei!
Löysin keskustelun "etsiessäni vastausta" ongelmaani, joka koskee itsetyydytystä mutta ajatellen tyttöystäväänsä (lue: kihlattua, kun olemme noin kolmikymppisiä ja seurustelleet yli 2 vuotta). Täällä keskustelijat ovat olleet ajattelevaisia. Myös pastori on antanut paljon ajattelemisen aihetta.
Myönnän, että minulla on taipumus "ulkoiseen asioiden järkeilyyn": järkeistän miten on oikein toimia, sitten kuitenkin itse toimin vastoin hienoa periaatettani, kuitenkaan tunnistamatta sitä synniksi - tai välittämättä. Mitä minuun kristittynä tulee, niin siis..."hedelmästään puu tunnetaan" (Matt. 7:21). Hedelmäni on hengellinen haaleus.
Samalta sivulta löytyy Kultainen käsky (Matt 7:12): "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää myös te samoin heille. Tämä on laki ja profeetat." kattaa ymmärtääkseni myös käänteisen versionsa ("mitä ette tahtoisi ihmisten tekevän teile..."). En tietenkään haluaisi tyttöystäväni ajattelevan muita ja siten rikkovan parisuhteen kulmakiviä. Koen, että edes sen verran vielä jaksan totella, olen kohdistamatta seksuaalisuuttani muualle kuin morsiameeni. Mutta että siirtämään kokonaan (avioliittoon)...
Kultainen käsky pätee kaikkialla maailmassa; muissakin uskonnoissa, jopa eläinlaumoissa, eikä ainoastaan kristinuskossa. Kristinuskossa Jeesus - tälläkin palstalla siteeratussa raamatunpaikassa Matt. 5:43-48 - täsmentää käskyä mm. jakeessa 47 sen kumoten, ettäkö yleisversio riittäisi: "jos te tervehditte ainoastaan veljiänne, mitä erinomaista te sillä saavutatte - eivätkö pakanatkin tee samoin?" Minun täällä Suomessa tuntuu olevan todella helppo noudattaa tuota kristillistä käskyä, mutta entä miten helppo esimerkiksi muiden veljien ja siskojen minua kohtaan?
Seksuaalisuus parisuhteessa on puolisoiden välisen henkisen ykseyden portti. Portti sulkeutuu, ellei seksuaalisuuden olemusta (="kielletyn hedelmän erityisasema") varjella. Mikähän on tuo seksuaalisuuden kaikesta muusta poikkeava erityspiirre?
Päättelisin, raamatunpaikkaan (Matt. 5:27-32) tukeutuen että erityispiirre on, että koska viettiään ei saa kohdistaa kehenkään muuhun kuin omaan puolisoon, niin se erityispiirre on tuo ainut sallittu himo: siis voimakas halu omaa puolisoaan kohtaan. Edellä oleva lause on ehkä vähän epäselvä lukea, koska jätin siitä sanat 'seksuaalisuus' pois, koska himo puolisoaan kohtaan, vaikka konkretisoituu seksuaalisesti, ei kuitenkaan rajoitu siihen.
Lapsi, lapsen usko järkyttyy vanhempiensa seksuaalisesta käyttäytymisestä, koska hän ajattelee vanhempiensa olevan täysin ihmisyytensä ja olemuksensa hallitsevia. Himoa, kuten sanoit, kuuluu hallita ja osata siirtää se molemmille ja ympäristölle sopivaan hetkeen. Seksuaalisuuden hallitseminen ja siirtäminen (puolisolleen avioliittoon) on varmaankin toinen erityispiirre, joka pitää portin avoinna.
Seksuaalisuus siis on portti, jota kautta pääsee omanlaiseensa ykseyteen puolison kanssa. Portin auki pitäminen on siksi tärkeää - se voi myös sulkeutua, jolloin seksuaalisuus jää ulkoiseksi panoksi. Portti sulkeutuu, jos seksuaalisuuden olemus vääristyy erilaiseksi, kuin mitä Jumala on suunnitellut sen olevan.
Seksuaalisuuden portti on erityinen laatuaan, joten sen portin olemuskin on oltava jollain lailla aivan erityinen. Päättelin yläällä, että portin erityiset ominaisuudet voisivat olla esimerkiksi: 1 se on ainut Jumalan sallima himo, eli omaa puolisoaan kohtaan (liittyy: dopamiinin ja oksitosiinin aiheuttamaan mielentilaan rakastellessa); 2 seksuaalisuuden kontrolloiminen ja kanavoiminen vain omalle puolisolleen ja oikeina hetkinä ("kielletty hedelmä", oma erityisyys puolisoaan kohtaan).
Palataksemme Kultaiseen käskyyn (Matt. 7:12), niin ajatellaan puolisoa: millaiset ominaisuudet hänessä pitäisivät tuota porttia ykseyteen avoinna? Seksikäs ulkonäkö ei sitten ole mikään vastaus tähän kysymykseen, nimittäin seksuaalisuuden portti on vähän eri juttu kuin "oman seksuaalisuutensa heräämiseksi tarvittava stimulaatio"! Se, että olisi halu päästä ykseyteen puolisonsa kanssa, ei tarkoita automaattisesti sitä, ettäkö seksuaalisen kanssakäymisen kautta siihen kykenisi. Esimerkkinä pornotähtien elämä.
Onko siis edes itsetyydytys omaa puolisoaan ajatellen sekään Jumalan mielen mukaista toimintaa?
-
Tervehdys Lueskelija!
Pakko olla kanssasi samaa mieltä siinä, että sinulla on taipumus järkeilyyn ja myös syvälliseen pohdintaan. Vaikka pidän itseäni melko taitavana ajattelijana, hartaasti oli luettava mietteitäsi, enkä silti ole ihan varma, olenko ymmärtänyt kysymyksesi taustat oikein. Jos pääsin kärryille ja ymmärsin oikein, niin minulla ei ole kovin pitkästi vastattavaa.
Ajatukset seksuaalisuuden portista ja syvästä yhteydestä puolisoon ovat hyviä filosofisia ja eettisiä pohdintoja. Järkeilyllä ja pohdinnoilla on silti kääntöpuolensa, jonka lähellä alat jo olla. Pohdinta kääntyy itseisarvoksi ja itseään ylläpitäväksi. Kärjistäen tarkoitan seuraavaa:
a) On mahdollista syventyä loppuun asti kultaisen säännön pohtimiseen kysymättä lähimmäiseltä kertaakaan, mitä tämä toivoo itselleen tehtävän.
b) On mahdollista syventyä Jumalan ajatusten pohtimiseen lukematta Sanasta, mitä Jumala tahtoo.
Nämä ovat kärjistyksiä, tiedän. Esimerkiksi Jumalan tahdon suhteen Raamattu ei toimi vain ulkoisena lakikirjana, vaan monissa elämänkysymyksissä joudutaan herkällä omallatunnolla miettimään Sanan merkitystä eri tilanteissa. Koen silti, että pohdintasi menee jo sille alueelle, jossa ei saada enää vastauksia aidosti lähimmäisen tai Jumalan näkökulmasta. Vastauksilla on merkitystä lähinnä sinun itsesi kannalta:
Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään
ole sinänsä epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin
epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta. (Room. 14:14)
Tässä viestiketjussa on edellä olevissa viesteissä pyritty miettimään kovasti sitä, mitä Raamattu kertoo Jumalan tahdosta itsetyydytyksen suhteen. Vastauksissani olen löytänyt Jumalan käskyjä siveellisestä ajattelusta ja pyhyyteen pyrkimisestä. Itsetyydytystä ei kuitenkaan yksilöidä sen tarkemmin. En pysty edelleenkään sanomaan, että Jumalan sana kieltäisi tekona itsetyydytyksen. Pohdintaketjusi ei lopulta millään tavalla liity Jumalan tahtoon vaan kuten sanoin, siihen, miten itse asian näet.
Henkilökohtaisesti pitäisin sinun tilanteessasi kaikkein tärkeimpänä pohtia tyttöystäväsi kanssa sitä, mitä hän ajattelee. On asioita, joissa oikeaa ja väärää et voi määritellä sinä eikä tavallaan edes Jumala. Seksuaalisuudesta puhuminen on muutenkin tärkeää seurustelusuhteen edetessä. Tarkoitushan on jakaa se myöhemmin ihan käytännössäkin.
-
Moikka! Olen 18 vuotias neitseellinen, ja 24 exäni yritti kerran viedä neitsyyteni, mutta onneksi vahva omatunnontuska sai minut lähtemään tilanteesta. Juttu jäi kaduttamaan ja uskoon tulleena pyysin Herralta anteeksi antoa, ja taisin ehkä saadakin sen. Exäni herätti kuitenkin minussa piilossa olleet halut tempullaan, vaikka melko nopeasti tapahtuneen jälkeen lopetimme seurustelun tämän äkkipikaisuusen takia. Olen harjoittanut itsetyydytystä, sillä minusta se on pienempi synti kuin alkaa pellehtiä tuntemattomien kanssa. Olen pitänyt asian piilossa, enkä ole puhunut siitä kenellekään, mutta nyt kuitenkin olen miettinyt, onko Raamatullisesti oikein hankkia seksilelu. Jollakin tapaa se tuntuu synniltä, mutta toisaalta kyseessä on vain objekti. Olen lähiaikoina rukoillut saamatta vielä vastausta, onko Jumalan sanan mukaista tyydyttää itseään objektilla. Jollakin tapaa se tuntuu viattomalta, jollakin tapaa syntiseltä. Mitä sinä olet mieltä?
-
Hei Tietämätön neitsyt!
Seksuaalisuus on alueena hyvin herkkä. Monella tapaa omat ajatukset seilaavat edestakaisin syyllisyyden ja vapauden välillä. Toivon, että mainitsemasi tapaus exäsi kanssa ei sinua enää vaivaisi. Mielestäni sinä nimenomaan toimit hyvin, kun kuuntelit omatuntoasi. Kertomasi perusteella on vaikea sanoa, onko sinulla tilanteen suhteen edes ollut koskaan mitään anteeksipyydettävää. Joka tapauksessa saat luottaa siihen, että syntinsä tunnustavalle ja hylkäävälle on Jeesuksen anteeksianto luvattu.
Kysymyksesi seksileluista on vaikea, koska rajanveto ei ole helppoa. Kristittynä on tarkoitus elää mahdollisimman lähellä Jeesusta, jolloin kysymyksiä itselle ei pidä asettaa tyyliin: "Mitä kaikkea saan tehdä ja kuinka kauas mennä, jotta minut lasketaan vielä kristityksi". Tärkeintä on kysellä itseltään sitä, mihin suuntaan omilla valinnoillaan elämäänsä vie. Itsetyydytyksen suhteen olen usein jo tässä ketjussa kipuillut sitä, että Raamattu ei vedä tarkkoja rajoja.
Seksuaalisuus on rikas elämän osa-alue, ja jo Raamatussa sen tarkoitus on monitahoinen. Seksuaalinen vietti ja himo on Jumalan luoma asia. Paavali ottaa sen huomioon omassa avioliitto-opetuksessaan:
Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä
sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen;
palatkaa sitten taas yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaa-
maan teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne. ...
Naimattomille ja leskille minä sanon, että heidän olisi hyvä
pysyä yksin niin kuin minäkin. Mutta elleivät he jaksa hillitä
itseään, menkööt naimisiin, sillä on parempi mennä naimisiin
kuin palaa himon tulessa. (1. Kor. 7:5, 8-9)
Raamatun kokonaisuus avioliitto- ja seksiopetuksesta sisältää kuitenkin paljon muutakin. Heti luomiskertomuksesta käy ilmi, että seksuaalisuus on mitä syvimmässä määrin yhteyttä.
Ja mies sanoi: - Tämä se on! Tämä on luu minun
luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä
sanottakoon: miehestä hänet on otettu.
Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa,
niin että he tulevat yhdeksi lihaksi. Ja he olivat
molemmat alasti, mies ja hänen vaimonsa,
eivätkä he tunteneet häpeää. (1. Moos. 2:23-25)
Jos muistan joskus kuulemani opetuksen oikein, Vanhan testamentin heprean käyttämä sukupuoliyhteyteen viittaava sana voidaan kääntää sanalla "tuntea". "Mies tunsi vaimonsa Eevan, ja Eeva tuli raskaaksi ja synnytti Kainin." Joka tapauksessa Raamattu opettaa avioliiton ja seksisuhteen ainutlaatuisuutta ja syvää tuntemista. Irtosuhteet ja useat kumppanit murentavat sitä perustaa, jota ainutlaatuisuuden on tarkoitus tuoda avioliittoon.
Tätä taustaa vasten ajattelen, että ei ole välttämättä hyväksi pyrkiä kehittämään itsetyydytyksestä seksuaalisuuden huipentumaa. Seksin on tarkoitus olla syvää, tyydyttävää ja monitahoista vuorovaikutusta ja luottamusta aviopuolison kanssa. Sitä luottamusta voi rakentaa myös tekemällä yhdessä löytöjä ja uusia oivalluksia. On varmaan liioittelevaa sanoa näin, mutta uskon, että itsetyydytykseenkin voi jäädä sillä tavoin koukkuun, että seksi tulevan kumppanin kanssa ei kaikilta osin vedä sille vertoja.
En osaa nyt sanoa mitään tarkempaa. Halusin tällaisen näkökulman tuoda sinulle pohdittavaksi.
-
Hei!
Viittaat ketjun aiemmissa vastauksissasi muun muassa jakeeseen Matteus 5:28 ja kirjoitat esimerkiksi siveellisistä ajatuksista. Pohdin, mitä ajattelet seuraavien ajatusten synnillisyydestä.
Henkilö ajattelee seksiä ja haaveilee siitä mahdollisen tulevan puolisonsa kanssa. Henkilö ei seurustele tällä hetkellä, mutta toivoo jossakin vaiheessa seurustelevansa ja menevänsä naimisiin. Ajatusten kohde ei ole kukaan henkilön oikeasti tuntema ihminen, vaan kuvitteellinen hahmo. Ajattelun yhteyteen ei liity mitään konkreettista toimintaa tai tekoja. Onko tällaiset ajatukset sinusta väärin/siveettömiä/synnillisiä?
Edit: Raamatunkohta korjattu. Marko
-
Hei Kysyjä,
Esittämäsi kysymys - jos sen siis oikein ymmärsin - ei tavallaan liity enää itsetyydytykseen. Alleviivasit kuvaamasi haaveilun yhteydessä sitä, että siihen ei liity mitään konkreettista toimintaa tai tekoja. Mutta toisaalta se osuu yhteen seksuaalisuuden avainasiaan, joka myös osoittaa itsetyydytykseen liittyvää problematiikkaa.
Haaveet ovat kaunis asia. Yksi maailman kirjallisuuden klasikoista on haaveileva rakkausruno - Raamatun Laulujen Laulu. Siellä kuvataan toisiinsa ihastuneiden ihmisten haaveita ja puheita toisilleen. Siinä ei ole mitään väärää. Jos haaveita ei olisi, ihmiskunta olisi kuollut jo sukupuuttoon.
Toisaalta haaveisiin voi hukkua - olivatpa ne romanttisia tai seksuaalisia. Erästä kaveriani kerran nuhdeltiin sanoin: "Kukaan nainen ei tule koskaan pärjäämään sinun haaveittesi naiselle." Kuvitteellinen puoliso on aina täydellinen puoliso. Kukaan todellinen ihminen ei ole hänen veroisensa.
Haaveilu itsessään ei missään tapauksessa ole syntiä. Itselleen voi kuitenkin tehdä hallaa sillä, jos eksyy rakentamaansa haavemaailmaan. Valitettavasti internet on erinomaisen laadukas apuväline haavemaailmoiden luomisessa. Pahimmillaan unelmien maailmaan rakastunut ihminen ei löydä enää tietä ulos, koska todellisuus ei täytä kaikkia haaveita.
-
Laki ja synti
7Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: »Älä himoitse.» 8Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. 9Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon 10ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.........mm. kyllä himoitseminen tavallaan kielletään 😮
-
Hei
Ponnahti aihe silmään sivuilta. Raamattu sanoo asiasta seuraavaa ja miellän sen kyseiseen asiaan.:
Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:30 Raamattu Kansalle (FINRK)
Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoutuu, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.
Edit: viestin lopusta poistettu lainaus, joka on sama kuin viestiketjun ensimmäinen nettipapin vastaus. Marko
-
Tervehdys Karde ja Sanan lähteellä!
Olen käsitellyt näitä teemoja viestiketjussa jo aiemmin, joten vastaan lyhyesti.
Olette nostaneet oikeat ja hyvät raamatunkohdat esille. Mutta oikeaa raamatuntulkintaa opetellaksemme on hyvin tärkeää huomata, että kumpikaan raamatunkohta ei määrittele, millaisesta synnistä puhutaan. Jos näitä kohtia sovelletaan itsetyydytykseen, on myönnettävä, että taustalla on silloin jokin muu auktoriteetti tai raamatunkohta, jonka jälkeen näillä kohdilla vain vahvistetaan sitä muualta saatua käsitystä. Raamatunkohdat itsessään eivät puhu itsetyydytyksestä.
Kun Jeesus varoittaa, että käsi ei saa vietellä ihmistä, niin siinä yhteydessä hän ei tietenkään sano, että kaikki asiat, mitä ihminen tekee käsillään, ovat syntiä. Käsillä voi tehdä sekä hyvää että pahaa, eikä tässä kohdassa määritellä sitä, kumpaan kategoriaan itsetyydytys kuuluu. Oltiinpa itsetyydytyksestä mitä mieltä tahansa, tämä raamatunkohta ei määrittele itsetyydytystä synniksi tai hyväksi asiaksi. Jeesus opettaa - vertauskuvallisesti tietenkin - että on hakattava pois elämästään sellaiset asiat, jotka viettelevät syntiin. Tämä kohta painottaa siis sitä, että kun jokin asia on mainittu synniksi, sen kanssa ei saa leikitellä, vaan syntiin on suhtauduttava vakavasti.
Samalla tavoin Roomalaiskirjeen kohta kuvaa sitä, kuinka laki määrittelee sen, mitä synti on: Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut. Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon. (Room. 7:7-9)
Paavali ottaa tässä tiivistetyn muodon kymmenen käskyn lopusta, jossa sanotaan: Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa. (2. Moos. 20:17)
Himo ilmenee hyvin usein väärinä mielitekoina. Mutta kun nälkäinen himoitsee ruokaa tai aviopuolisot toisiaan, ei voida puhua synnistä. Kymmenen käskyäkään ei sano kaikkea himoa synniksi. Paavali viittaa siis tiivistetyllä ilmauksella Jumalan lakiin, joka paljastaa synnin. Jos lain sanaa ei olisi, ei olisi syntiäkään, koska sitä asiaa ei olisi kielletty. Eli tämäkin raamatunkohta menee edellisen kanssa samaan sarjaan siinä, että se ei määrittele asian sisältöä tarkasti.
Edellä olen vastauksissani kirjoittanut siitä, että itsetyydytystä ei pidä ihannoida, koska voidaan hyvin perustein sanoa, että se opettaa ihmistä suuntautumaan seksuaalisuudessaan muualle kuin nykyiseen tai tulevaan puolisoonsa. Mutta ei ole myöskään oikeaa raamatuntulkintaa irrottaa jakeita asiayhteydestään, jotta niiden avulla voitaisiin jyrkentää suhtautumista itsetyydytykseen.
-
Minulle heräsi yksi kysymys liittyen alla oleviin Raamatun jakeisiin:
1. Kor. 10:31 "Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi. "
1. Kor. 6:19-20 "Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa. ”
Room. 14:23 "...mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä."
Miten itsetyydytyksellä voidan tuottaa Jumalalle kunniaa?
-
Lisättäköön vielä sukupuolista epäpuhtautta koskeva laki;
3. Mooseksen kirja 15:2-3
"Sanokaa israelilaisille: Jos miehen elimestä tulee sairaalloista vuotoa, se on saastaista ja hän tulee siitä epäpuhtaaksi. Hän pysyy epäpuhtaana niin kauan kuin vaivaa kestää, olipa vuotoa tai ei."
Sekä 15:16
"Kun miehellä on ollut siemensyöksy, hänen tulee peseytyä kauttaaltaan ja hän on epäpuhdas iltaan saakka."
-
Olen mielenkiinnolla lukenut tätä viestiketjua. Mielestäni Nettipappi Marko on osoittanut vastauksissaan suurta viisautta.
Täällä on pohdiskeltu sitä, onko itsetyydytys mahdollista ilman siveettömiä ajatuksia tai jopa Jumalan kunniaksi. Haluaisin jakaa oman, kihloissa olevan naisen, näkökulmani.
Ennen uskoontuloani itsetyydytykseeni liittyi monenlaisia irstaita ja jopa sairaita kiihottavia mielikuvia. Uskoontulon myötä kaikki muuttui. Harrastan itsetyydytystä yhtä usein kuin ennenkin, ehkä kerran kuukaudessa (yksin omin käsin). Vanhat ajatukset ja mielikuvat eivät enää tuntuneet tervetulleilta - ne tuntuivat synniltä. Itsetyydytys on sittemmin ollut minulle pyhitykseen liittyvä tapahtuma siten, että olen halunnut ajatella vain Pyhää Kolmiyhteistä Jumalaa (huom. en Jeesusta ruumiissaan). Hengellisiä asioita on toki usein hyvin vaikea pukea sanoiksi. Olen halunnut olla avoin ja haavoittuvainen Jumalan edessä ja kasvattaa luottamustani Häneen. Olen halunnut tulla tuntemaan paremmin ihmisyyteni ulottuvuudet. Kuten Nettipappi Marko on toistuvasti maininnut, seksuaalisuus on hyvin herkkä ja voimakas ominaisuus, ja koen, että sitä on tällä tavoin ollut turvallista, kasvattavaa ja eheyttävää tutkia Jumalan kanssa.
Olisi kiinnostava kuulla miehen näkökulma tähän asiaan.