Nettipappi.net
Keskustelut => Kysy Nettipapilta => Aiheen aloitti: pyrski - 15.01.2009 - klo:22:34
-
Hei!
Tässä eilen pureskelin Ekan Aikakirjan erästä profetiaa, jonka Natan ilmoitti Daavidille:
"Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen.
Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä olet mennyt isiesi luo, minä nostan hallitsijaksi yhden sinun
pojistasi, sinun siemenestäsi, ja vakiinnutan hänen kuninkuutensa.
Poikasi rakentaa minulle temppelin, ja minä pidän hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti.
Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Minä pysyn uskollisena enkä hylkää
häntä, niin kuin hylkäsin sinun edeltäjäsi.
Minä pidän hänen asemansa ikuisesti lujana temppelissäni ja valtakunnassani, ja hänen
valtaistuimensa on kestävä ikuisesti." (1. Aik. 17:11-14)
Kun tekstin lukee ensin tulee tietysti mieleen, että niinhän se meni, Salomo rakensi Herralle temppelin. Mutta yhtäläisyyksiä löytyy myös Jeesukseen. Hänelle Jumala oli isä ja Hän oli Jumalan poika. Ja Jeesuksen valtaistuin vasta ikuisesti kestääkin. Toisaalta, Jumala hylkäsi Jeesuksen ristille...
Miten itse koet tämän tekstin? Voiko sen nähdä myös profetiana Jeesuksesta? Mahdollistahan on käsittääkseni, että se puhuu ensisijaisesti Salomosta, mutta samalla myös Jeesuksesta.
-
Morjens, Pyrski!
Vanhan testamentin Messias-profetiat ovat usein juuri tällaisia, että niissä kulkevat limittäin toisaalta se hetki, jota eletään tai ainakin lähitulevaisuus, ja toisaalta Messiaan aika. Minä ainakin pidän tätä hyvin selvänä Messias-ennustuksena. Runkona se on selvästikin ennustus Salomosta, joka astui Daavidin jälkeen valtaistuimelle ja joka rakensi temppelin. Mutta osa kohdista ei oikein istu Salomoon, niin kuin itsekin huomasit:
"Pidän hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti."
"Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika."
"Hänen valtaistuimensa on kestävä ikuisesti."
Salomon valtaistuin ei kestänyt ikuisesti. Ja Salomon vanhoista päivistä ei voi sanoa, että hän ainakaan olisi kovin uskollisesti ollut "poika", kun ryhtyi monien pakanavaimojensa houkutuksesta uhraamaan epäjumalille. Jeesuksessa nämä asiat kuitenkin täyttyvät.
Lisäksi pidän hyvin mielenkiintoisena Daavidin kommenttia tämän profetian jälkeen:
Silloin kuningas Daavid meni rukoilemaan Herraa ja sanoi: "Herra, minun Jumalani!
Mikä olen minä ja mikä on minun sukuni, kun olet tuonut minut tähän asti? Eikä
tässäkään vielä ollut sinulle kyllin, Jumala, vaan olet antanut suvulleni lupauksia,
jotka tähtäävät kauas tulevaisuuteen. Sinä, Jumala, olet nostanut minut korkeaan
asemaan. (1. Aik. 17:16-17)
En tiedä, mikä profetian kohta Daavidilla oli mielessä, kun hän tajusi, että tämä tapahtuu vasta kaukana tulevaisuudessa. Olisiko hän ymmärtänyt jo tuossa vaiheessa, että kyse on jostain muusta kuninkaasta kuin seuraavasta hallitsijasta, Salomosta?