Tervehdys Vieras123!
Tämä viestini on anakronistinen. Olet jo vuosia sitten lukenut ensimmäisen vastaukseni, mutta nyt järjestelin tämän nettipapin palstan viestejä uuteen järjestykseen. Lisäksi ketjuun oli tullut jatkokysymyksiä, ja koska sinun viestisi muuttuikin yhtäkkiä uuden ketjun aloitukseksi, syntyi tarve kirjoittaa perusteellisempi avausviesti uudelleen. Saat siis kokonaan uudelleen kirjoitetun vastauksen, koska ensimmäinen oli kovin suppea.
Mitä "haureuden synti" avioliitossa pitää sisällään?
Mielestäni haureuden synti ei tarkoita mitään puolisoiden välillä tapahtuvia asioita. Päinvastoin ymmärrän sanan merkityksen siten, että haureutta on se, mikä suuntautuu avioliiton ulkopuolelle. Raamatun kielenkäytössä tämä voi tarkoittaa asioita ennen tai jälkeen avioliiton solmimisen. Yhdistävänä tekijänä on se, että seksuaalisuutta toteutetaan jotenkin muuten kuin avioliitossa. Esiaviolliset suhteet, syrjähypyt, pornografia - eli muiden kuin oman puolison himoitseminen - saavat puolisot suuntautumaan jotain muuta kuin omaa puolisoa kohti.
Raamatun vanhemmissa käännöksissä käytetään sanoja haureus ja huoruus, jotka ovat aika pitkälti sama asia - ja usein niiden taustalla on sama alkukielen sana. Mutta jos niiden välille halutaan etsiä merkityseroja, niin silloin haureus on laajempi käsite. Huoruutta voi oikeastaan harrastaa vain silloin, kun on itse avioliitossa. Haureus sen sijaan on mahdollista myös silloin kuin ei vielä ole avioliitossa. Varsin hyvästä syystä nykyisessä kirkkoraamatussa käytetään haureuden sijasta usein sanaa siveettömyys. Kun katsellaan rinnakkain 1. Tessalonikalaiskirjeen neljännen luvun jakeita nykyisestä ja vanhasta käännöksestä, näemme aika hyvin, mitä haureudella tarkoitetaan:
Jumalan tahto on, että te pyhitytte. Kavahtakaa siveettömyyttä! Jokaisen teistä on opittava pitämään ruumiinsa pyhänä ja kunniassa. Älkää antako sitä himon ja kiihkon valtaan, niin kuin tekevät pakanat, jotka eivät tunne Jumalaa. (1. Tess. 4:3-5 KR92)
Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta, että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa, ei himon kiihkossa niinkuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne. (1. Tess. 4:3-5 KR38)Alkukieli on runollisesti kirjoitettu, mutta vanha käännös noudattaa sitä aika hyvin. Joskin alkukielessä ei käytetä sanaa "vaimo" vaan "astia". Mutta se sitookin tämän kohdan upealla tavalla Sananlaskujen kirjan kauniiseen ohjeeseen:
Juo vettä omasta ruukustasi, käytä oman kaivosi raikasta juomaa. Miksi antaisit lähteittesi vuotaa kadulle, purojesi kaupungin toreille? Ne pulppuavat yksin sinua varten, vain sinun hyväksesi, eivät muiden. Olkoon sinun lähteesi siunattu, iloitse vaimosta, jonka nuorena sait, rakkaasta peurasta, suloisesta kauriistasi. Olkoot hänen rintansa ilosi vuodesta vuoteen, hänen rakkautensa elämäsi riemu ja hurmio. Miksi, poikani, viehättyisit vieraaseen naiseen, miksi hyväilisit vieraan povea? (Sananl. 5:15-20)Paavali ei siis ole tehnyt mitään omia keksintöjään ja tulkintojaan. Jumalan Sana on aina opettanut, että avioliitto toimii vastavoimana haureuden synneille. Senkin Paavali aivan selvästi sanoo:
Haureuden välttämiseksi tulee kunkin miehen elää oman vaimonsa ja kunkin naisen oman miehensä kanssa. (1. Kor. 7:2)Lyhyesti sanottuna haureuden synti avioliitossa tarkoittaa sitä, mikä suuntautuu avioliitosta ulospäin. Seksuaalisuus on Jumalan lahja. Lopulta ainoa rajoitus, joka sille Raamatussa annetaan, on avioliiton piirtämä raja. Seksuaalisuus on hyvin vahva voima, ja siksi Paavali muistuttaa vain tuosta avioliiton muodostamasta rajasta, ja pääsääntöisesti vain kehottaa puolisoita harrastamaan seksiä, jottei synny kiusausta haureuteen. Edellä mainitsemaani Korinttolaiskirjeen kohtaa hän jatkaa seuraavasti:
Mies täyttäköön aviovelvollisuutensa vaimoaan kohtaan, samoin vaimo miestään kohtaan. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen, samoin ei miehen ruumis ole hänen omassa vallassaan vaan vaimon. Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen; palatkaa sitten taas yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaamaan teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne. Sanon tämän myönnytyksenä enkä käskynä. (1. Kor. 7:3-6)Emme siis voi löytää Raamatusta mitään sellaisia ohjeita, jotka määrittelisivät, käskisivät tai kieltäisivät aviopuolisoiden välisen seksin toteuttamistapoja. On vain yksi yleispätevä ohje, joka koskee kaikkea aviopuolisoiden välistä elämää - myös seksiä:
Samoin aviomiehenkin velvollisuus on rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään. Eihän kukaan vihaa omaa ruumistaan, vaan jokainen ravitsee ja vaalii sitä. Juuri niin hoitaa Kristuskin seurakuntaansa, omaa ruumistaan, jonka jäseniä me olemme. "Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." Tämä on suuri salaisuus; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa. Mutta se koskee myös kaikkia teitä: jokaisen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään, ja vaimon tulee kunnioittaa miestään. (Ef. 5:28-33)Aviopuolisoiden välillä kuuluu vallita kaikissa asioissa hyvin vahva rakkaus ja kunnioitus. Siksi seksin toteuttamisen tapojen rajat piirtävät puolisot yhdessä. Seksin on luvallista - jopa suotavaa - olla puolisoiden välistä iloista leikkiä. Puolisot itse voivat toisiaan kunnioittaen valita, kuinka he seksuaalisuuttaan toteuttavat. Raamatun asettamat rajat koskevat nimenomaan sitä, että seksuaalisuus on varattu elinikäiseksi kahden ihmisen väliseksi asiaksi avioliittoon. Toteutustavoista ei ole mitään mainintaa.