Jumalan kuva

[miriva]

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät 1. Moos. 1:27

mitä tarkoitetaan että "Jumala loi ihmisen kuvakseen" ?? emme saa tehdä jumalasta kuvaa, miten siis voi sanoa että ihminen on luotu jumalan kuvaksi?
tosin tuli mieleeni että jumalahan loi ihmisen täydelliseksi, sellaiseksi kuin halusi tämä olevan, ehkä samanlaiseksi kuin itse oli? mutta jumala ei kuitenkaan halunnut ihmisen tietävän pahasta, josta jumala kyllä tiesi. joten ei tämä hänen luomansa ihminen siinä suhteessa vaikuta samanlaiselta kuin jumala?

tosin tuohon kohtaan on viitteinä:
 
1. moos. 5:2
"Hän loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja hän siunasi heidät ja antoi heille nimeksi ihminen silloin kun heidät luotiin."

sekä:
matt. 19:4
"Hän vastasi heille: 'ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?'"

noissa viitteissä molemmissa mainitaan kuinka "Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi". siis tuolla 1. Moos. 1:27 on varmaan tarkoitus korostaa mieheksi ja naiseksi luomista, mutta haluaisin silti tietää miksi sanotaan että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.


EDIT: Vaihdoin otsikon kuvaavammaksi. Marko

[Suvi]

tää jatkokysymys ei kyllä liity otsikkoon, vaan Mirivan kysymykseen, mut..
Eli: Kuten Miriva totesi ihminen ei saa tehdä Jumalasta kuvaa, mutta miten sitten meillä on lähes joka kirkossa vähintään alttaritaulu, jossa on kuva Jeesuksesta? Jeesushan kumminkin oli Jumala...

[Nettipappi Marko]

Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät 1. Moos. 1:27

mitä tarkoitetaan että "Jumala loi ihmisen kuvakseen" ?? emme saa tehdä jumalasta kuvaa, miten siis voi sanoa että ihminen on luotu jumalan kuvaksi?

Hei Miriva!

Kysymyksessäsi jo itse sanoit paljon sellaista, mitä minäkin asiasta ajattelen. Otan aiheeseen kuitenkin vähän vauhtia. Raamattu siis sanoo:

     Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi,
     mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. (1. Moos. 1:27)

Eli jos Jumala loi sekä miehen että naisen omaksi kuvakseen, näyttääkö Jumala enemmän mieheltä vai naiselta? ... Ei varmaankaan kummaltakaan, koska toisaalta sanotaan:

     Jumala on Henki (Joh. 4:24a)

     Mutta asuuko todella Jumala maan päällä? Katso, taivaisiin ja taivasten
     taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen
     rakentanut! (1. Kun. 8:27)

     Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra.
     Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra. (Jer. 23:24)

Kun ihmistä sanotaan Jumalan kuvaksi, kyse ei ole ulkonäköön tai ulkoiseen olemukseen liittyvistä asioista. Jumalalla ei ole ruumista, vaan hän on Henki, joka täyttää koko maailmankaikkeuden. Mies tai nainen ei voi ikinä ulkoisesti olla kuva Jumalasta. Mielenkiintoisen avaimen saammekin muutamaa lukua myöhemmin:

     Kun Aadam oli elänyt 130 vuotta, hänelle syntyi poika, joka oli hänen
     näköisensä, hänen kaltaisensa, ja hän antoi pojalle nimen Set.
     (1. Moos. 5:3)

Otan saman jakeen vanhasta käännöksestä, jossa on eräs tärkeä sana säilytetty:

     Kun Aadam oli sadan kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle
     poika, joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ja hän antoi hänelle
     nimen Seet. (1. Moos. 5:3 KR38)

Aadamin ja Eevan jälkeläisestä ei sanota, että hän olisi ollut Jumalan kuva. Sanotaan, että hän oli Aadamin kuva. Toki voidaan ajatella, että Aadam luotiin Jumalan kuvaksi, joten hänen kuvansa on myös Jumalan kuva. En kuitenkaan usko, että tämä olisi Raamatun tarkoitus. Ymmärrän sen niin, että syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva särkyi. Siinä ei tullut vain jotain pientä säröä tai likaa pintaan, vaan kuva särkyi kokonaan. Ihminen ei enää olekaan Jumalan kuva vaan ihmisen kuva.

Tämän vuoksi ajattelen, että parhaiten selvyyden Jumalan kuvasta saa siten, että vertailee ihmistä ennen ja jälkeen syntiinlankeemuksen. Jumalan kuva on jotain, mitä oli paratiisissa, mutta ei ole enää. Sitä voisi kuvata parilla sanalla: synnittömyys ja yhteys.

Paratiisissa ihminen oli synnitön, joten hänellä oli täysi yhteys Jumalaan. Kun Raamattu kuvaa paratiisia, siellä ihminen keskusteli Jumalan kanssa ja eli Jumalan kanssa. En tiedä, miten se käytännössä tapahtui, mutta vaikuttaa siltä, että kommunikoiminen oli yhtä kivutonta kuin kahden ihmisenkin välillä.

Syntiinlankeemuksen jälkeen kaikki muuttui. Ihminen alkoi pelätä Jumalaa, ja tämä karkoitettiin paratiisista niin, ettei paluuta ollut. Enää emme keskustele Jumalan kanssa kasvotusten samalla tavalla kuin paratiisin ihmiset. Onneksi tähän surkeaan tilaan on pelastus:

     Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan
     Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme
     anteeksianto. Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen
     koko luomakuntaa syntynyt. (Kol. 1:13-15)

     Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että
     he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää
     valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva. (2. Kor. 4:4)

     Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän
     ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen
     synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle.
     (Hepr. 1:3)

Jeesus on Jumalan kuva. Hän oli synnitön ja hänellä oli täällä maailmassa eläessään kaikista muista ihmisistä poikkeava yhteys omaan Isäänsä. Jeesuksen sovitustyön ansiosta ja Pyhän Hengen vaikutuksesta uskova ihminen saa syntinsä anteeksi ja oikeuden lähestyä Jumalaa. Kristitystä ei tule maan päällä synnitöntä eikä yhteyskään ole virheetöntä kasvoista kasvoihin keskustelua, mutta se on jo esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Taivaassa palataan siihen tilaan, joka paratiisissa oli. Kuva palautuu ennalleen. Lainaan jälleen vanhaa käännöstä, jossa on säilytetty sana "kuva". Uusi käännös puhuu täysin samasta ideasta, mutta siinä käytetään sanaa "kaltaisuus".

     Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
     Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta
     kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta
     kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki. (2. Kor. 3:17-18 KR38)

Ja tässä sama ajatus ilman "kuvaa":

     Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt
     ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee
     hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.
     (1. Joh. 3:2)

[Nettipappi Marko]

Kuten Miriva totesi ihminen ei saa tehdä Jumalasta kuvaa, mutta miten sitten meillä on lähes joka kirkossa vähintään alttaritaulu, jossa on kuva Jeesuksesta? Jeesushan kumminkin oli Jumala...

Hei Suvi!

Lähdetäänpäs liikkeelle vaikka siitä, että Raamatun 10 käskyä on jaettu eri tavalla läntisessä ja itäisessä kirkossa. Lännessä, eli esimerkiksi katolisessa ja luterilaisessa kirkossa ensimmäinen käsky kuuluu: "Sinulla ei saa olla muita jumalia" ja toinen käsky: "Älä turhaan lausu...". Ortodoksisessa kirkossa nämä ovat käskyt nro 1 ja 3. Välissä on käsky, joka läntisessä perinteessä lasketaan kuuluvaksi ensimmäiseen käskyyn. Raamatussahan ei ole mitään käskynumerointeja. On vain tekstiä. Kokonaisuudessaan tämä kymmenen käskyn alku kuuluu Raamatussa siis seuraavasti:

     Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden
     maasta. Sinulla ei saa olla muita jumalia. Älä tee itsellesi patsasta äläkä
     muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä,
     mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.
     Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen
     kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset
     vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua.
     Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat
     minua ja noudattavat minun käskyjäni. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi,
     nimeä... (2. Moos. 20:2-7a)

Kun Raamattu kieltää tekemästä jumalan kuvaa, sillä tarkoitetaan, ettei ihminen saa tehdä kuvaa mistään asiasta ja alkaa palvoa sitä jumalana. Käskyn idea ei varsinaisesti siis ole kieltää tekemästä kuvaa taivaan Jumalasta. (Se tosin on mahdotontakin, koska kukaan ei ole nähnyt Jumalaa.) Idea on siinä, että tämän ainoan Taivaan Jumalan rinnalle ei saa ottaa mitään muita jumalia eikä jumalankuvia. Lännen kirkossa asia on nähty aivan samaa tarkoittavana asiana, joten siksi ensimmäinen käsky "älä pidä muita jumalia" sisältää koko tuon pitkän tekstipätkän, jossa kielletään myös jumalankuvien tekeminen. Itäisessä kirkossa nämä ovat erilliset käskyt, joten heillä käskyt 9 ja 10 ovat yhdistetty yhdeksi käskyksi.

Offtopic: Oma kantani on, että itäinen perinne on tässä käskyjen jakamisessa fiksumpi, koska muiden jumalien pitäminen ja jumalan kuvan tekemiskielto ovat mielestäni enemmän eri juttu kuin kaksi erillistä himoitsemiskieltoa... Mutta kummin vain, yksikään käskyjen ajatuksista ei jää kummallakaan tavalla unholaan. Ja ehkä hyvä niin, että kuvakielto on säilynyt ortodoksisessa perinteessä, koska heillä ikonitaide on merkittävässä asemassa. Käsky muistuttaa, ettei se saisi liian suurta jumalallista asemaa.

Offtopic 2: Käsitykseni mukaan juutalaisuus on suhtautunut kuvakieltoon niinkin jyrkästi, että historia ei tunne suuria juutalaisia taidemaalareita. (EDIT: Käsitykseni on ilmeisesti peräisin taivaan tuulista tai jostain muusta epämääräisestä lähteestä. Nimimerkki MaryMagdalene osasi nimetä useita juutalaisia taiteilijoita pohdintapalstalla tästä aiheesta käydyssä keskustelussa: Saako Jumalan palvonnassa käyttää apuna kuvia?)

[Anunen]

Tarkoittiko se, että Jumala loi meidät omaksi kuvakseen sitä aikaa kun ihminen oli synnitön vai ollaanko vieläkin Jumalan kuvia? Koska ihminen ei ole enää kuin Jumala eli synnitön.

[Nettipappi Marko]

Hei Anunen!

Olen vastaillut suureen osaan kysymyksestäsi jo aikaisemmin, joten liitin kysymyksesi samalla nimellä kulkevan ketjun jatkoksi. Vilkaise yllä olevia vastauksia ja esitä lisäkysymyksiä niistä osista, joihin et saa tyydyttävää selitystä.

Tosin pari uutta raamatunkohtaa haluan lisätä:

     Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi
     luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni! (Jaak. 3:9-10)

     Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen
     Jumala teki ihmisen. (1. Moos. 9:6)

Näyttäisi siltä, että Raamattu vielä syntiinlankeemuksen jälkeenkin puhuu siitä, että ihminen on tehty Jumalan kuvaksi. Kummassakin kohdassa kyllä viitataan siihen, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Jos aletaan hiuksia halkoa, niin kummassakaan kohdassa ei sanota: "...kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvia" tai "...ihminen vuodattava, sillä ihminen on Jumalan kuva". Eli aina Jumalan kuvasta puhuessaan Raamattu sanoo, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tarvitseeko sen sitten muuttaa mitään, koska jokainen ihminen on joka tapauksessa Jumalan luoma? Vai haluaako Raamattu painottaa, että silloin aikanaan, ennen syntiinlankeemusta, ihmiset olivat Jumalan kuvia? En voi varmaksi tietää.

Joka tapauksessa on kaikkein diplomaattisinta sanoa, että ihminen on särkynyt Jumalan kuva. Paratiisissa ihminen oli sellainen kuva, kuin sen oli tarkoitettu. Syntiinlankeemuksen jälkeen syntynyt lapsi oli ihmisen kuva. Vain Jeesus on täydellinen Jumalan kuva.

[jaaha]

Että syntiinlankeemuksen vuoksi tuli kenkää paratiisista. Eikös se ollut kun Aatami ja Eeva hoksasivat erilaiset vehkeet haarovälissään ja kutka oli senverran kova, että piti alkaa hinkkaamaan?
Kun kerran ne vehkeet oli tehty erilaisiksi ja käyttöä  varten, niin tokihan niitä sitten käytetään. Muuten olisi tuo ihmissuvun tarina jäänyt peräti lyhyeksi.
Toki aikuisena ymmärtää pappikin tai ainakin pitäisi hoksata joulupukkiosaston antaa olla kertomatta.
Raamatussa on hyviä elämänohjeita, pidetään niistä kiinni ja jätetään paimentolaisten höpö-osasto pois.
Eiköhän sitä osata olla ihmisiä toisillemme ilman helvetillä pelottelua.

[Nettipappi Marko]

Tervehdys, Jaaha!

Pahoittelen, jos ymmärrän viestisi pahasti väärin, mutta luen siitä jonkinasteista protestihenkeä. Eikä se suoranaisesti liity millään tavalla käsittelyssä olevaan kysymykseenkään. Siksi en vastaile kovin pitkästi ja perusteellisesti. Rohkenen myös ottaa melko napakan lähestymistavan. Toivottavasti se ei loukkaa.

Että syntiinlankeemuksen vuoksi tuli kenkää paratiisista. Eikös se ollut kun Aatami ja Eeva hoksasivat erilaiset vehkeet haarovälissään ja kutka oli senverran kova, että piti alkaa hinkkaamaan?

Ollaan älyllisesti erittäin kestämättömillä perusteilla, jos otetaan joku Raamatun kertomus ja nykyajasta käsin päätetään muuttaa siitä yksityiskohtia. Varsinkin, kun puhutaan kertomuksesta, joka sijoittuu tuhansien vuosien päähän täysin erilaiseen ympäristöön. Siksi ainoat loogiset vaihtoehdot ovat: a) otetaan kertomus sellaisenaan b) hylätään kaikki pelkkänä potaskana. Muuttaminen itselle sopivaan muotoon on sama kuin lainattaisiin vaikkapa Suomen perustuslakia, muutettaisiin se itselle mieluiseen muotoon ja sen jälkeen vedottaisiin muutettuun tekstiin lainopillisissa kysymyksissä.

Kun kerran ne vehkeet oli tehty erilaisiksi ja käyttöä  varten, niin tokihan niitä sitten käytetään. Muuten olisi tuo ihmissuvun tarina jäänyt peräti lyhyeksi.

Olet toki looginen omalle versiollesi, mutta se tekee keskustelun entistä vaikeammaksi, kun johtopäätökset perustuvat ongelmalliseen lähtöoletukseen. Eihän missään vaiheessa kukaan olekaan väittänyt, ettei vehkeitä olisi tehty käyttöä varten. Se oli jo yksi Jumalan käskyistä paratiisissa. Siksi on erikoista, että se laitettaisiin syntiinlankeemuksen syyksi. Alastomuuden häpeä oli syntiinlankeemuksen seuraus. Ennen sitä oli jo tehtävä käyttää vehkeitä. Nettipapin palstalla on seksuaalietiikasta paljon lisää muissa otsikoissa. Tässä muutama linkki:

     - Seksi, seurustelu, avoliitto, avioliitto
     - Itsetyydytys
     - Naimisiinmenosta
     - Seksistä avioliitossa
     - Avoliitto uskoontulon jälkeen
     - Ero

Toki aikuisena ymmärtää pappikin tai ainakin pitäisi hoksata joulupukkiosaston antaa olla kertomatta.
Raamatussa on hyviä elämänohjeita, pidetään niistä kiinni ja jätetään paimentolaisten höpö-osasto pois.

Raamattu ilman Jumalaa on naurettava tekele. Esimerkiksi jos halutaan jättää pois se seikka, että Jeesus oli Jumalan Poika ja korostetaan vain, että hän oli viisas opettaja. Kaveri, joka väittää olevansa Jumalan Poika, on joko hullu tai Jumalan Poika. Mutta jos hän oli vain tavallinen ihminen, niin hän ei todellakaan ollut viisas, kun tuollaisia puhui.

Jos Raamatusta otetaan vain "hyviä elämänohjeita", ei Raamattua tarvita. Kyllä niitä hyviä ohjeita löytyy muualtakin. Osa Raamatun hyvistä ohjeista näet perustuu siihen, että ne ovat ihmisen mielestä ikäviä ohjeita, mutta niitä noudatetaan siksi, että luotetaan Jumalan tietävän enemmän ja antavan parempia ohjeita kuin ihminen olisi keksinyt. Ja jos sitten valikoidaan sieltä vain mukavat ohjeet, niin miksi ne pitää Raamatusta lukea. Mukavat ohjeet voi keksiä itsekin.

Eiköhän sitä osata olla ihmisiä toisillemme ilman helvetillä pelottelua.

No se pitäisi ihmisen osata joka tapauksessa. Mutta jos tämän ketjun viestit todella tuntuvat sinusta helvetillä pelottelulta, niin rohkenen väittää, että koet ylipäätään puheen Jumalasta kiusallisena, etkä ole aivan sinut suhteessa uskonasioihin. On itsesi kannalta hyvä, että tutkit niitä rehellisesti ilman ennakkoasenteita. Minä en ainakaan osaa keksiä, miten yllä olevat jutut pelottelevat.


Mutta ei rönsyillä näihin asioihin enempää. Pysytään otsikossa.