Tervehdys p.m!
En tiedä, kuinka paljon annoit minulle vastausaikaa ennen esitelmääsi. Pahoin pelkään, että en ole ehtinyt vastaamaan niin nopeasti, että tästä olisi sinulle enää esitelmää varten apua. Toivottavasti edes muilta osin.
Köyhät ja rikkaat on varsin laaja teema. Sitä voidaan lähestyä varmaan hyvin monelta kannalta. Minä päädyin nyt keräämään erilaisia kohtia Raamatusta. Kommentoin antamaasi aihetta niistä näkökulmista, joita nämä kohdat käsittelevät.
Ensinnäkin on hyvä huomioida se, että Raamattu suhtautuu hyvin luonnollisella ja "järkevällä" tavalla rikkauteen ja köyhyyteen. Rikkaus tekee elämästä helpompaa, joten se on siinä mielessä hyvä asia. Voidaan oikein hyvällä syyllä sanoa, että rikkaus on Jumalan siunaus. Jumalalla on valta antaa hyvää ihmisille myös maallisessa mielessä:
Eräänä vuonna Iisak sai siinä maassa kylvöstään satakertaisen sadon. Herra siunasi
häntä. Hän vaurastui vaurastumistaan ja oli lopulta hyvin rikas. (1. Moos. 26:12-13)
Niin Herra siunasi Jobin elämän loppuajan vielä runsaammin kuin oli siunannut sen
alkuajat. Hänellä oli nyt lampaita ja vuohia neljätoistatuhatta, kuusituhatta kamelia,
tuhat kyntöparia härkiä ja tuhat aasintammaa. Hän sai vielä seitsemän poikaa ja kolme
tytärtä. (Job 42:12-13)
Ja ihan tarkasti kun Raamattua seurataan, niin rikkaus on vain ja ainoastaan Jumalan siunaus. Jos Jumala niin tahtoisi, ei kenelläkään olisi yhtään rikkautta. Myös täysin jumalaton ihminen on saanut Jumalalta mahdollisuudet kartuttaa omaisuuttaan.
Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä. (Sananl. 10:22)
Kun saatte syödä itsenne kylläisiksi, kun rakennatte kauniita taloja ja asutte niissä,
kun nautakarjanne, lampaanne ja vuohenne lisääntyvät, kun teille kertyy hopeaa
ja kultaa ja koko omaisuutenne kasvaa, varokaa tulemasta ylpeiksi ja unohtamasta
Herraa, Jumalaanne, joka vei teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta. Hän johdatti
teidät suureen ja pelottavaan autiomaahan, joka on täynnä myrkkykäärmeitä ja
skorpioneja. Mutta tuossa kuivassa ja vedettömässä maassa hän antoi veden virrata
esiin kovasta kalliosta ja ruokki teitä mannalla, jota isännekään eivät tunteneet. Hän
kuritti teitä ja koetteli teitä, mutta kaiken jälkeen hän osoitti teille hyvyytensä. Älkää
siis kuvitelko, että olette omin voimin ja omilla kyvyillänne hankkineet itsellenne tämän
vaurauden. Muistakaa Herraa, Jumalaanne. Hän yksin antaa teille voimaa hankkia
vaurautta. Herra täyttää nyt lupauksensa, jonka hän valalla vahvistaen antoi
esi-isillenne. (5. Moos. 8:12-18)
Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän, vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä.
Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden, painaa maahan ja kohottaa.
(1. Sam. 2:6-7)
On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää, että kaavaa ei voi soveltaa kääntäen. Vaikka rikkaus onkin Jumalalta saatua siunausta, köyhyys ei tarkoita Jumalan rangaistusta. Jumala voi siunata monilla eri tavoilla. Köyhyys ja rikkaus on vain yksi akseli jolla voidaan liikkua. Raamatussa onkin eräs tunnettu rukous "kahta minä sinulta pyydän", jossa käy ilmi, että joissain tapauksissa rikkauskin voi olla tavallaan kirous:
Kahta minä sinulta pyydän - niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä: pidä minusta
kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa
sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja
kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa
ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan. (Sananl. 30:7-9)
Vaikka rikkaus onkin mukava asia, kaikkein ylistettävin asia Raamatussa on se, että ihminen luottaa Jumalaan. Joskus köyhyys voi tehdä ihmisen katkeraksi, ja saa kääntymään tämän Jumalaa vastaan. Toisinaan - yleensä useammin näin päin - rikkaus saattaa saada ihmisen unohtamaan Jumalan, koska hän ei tarvitse mitään. Luukkaan evankeliumin 16. luvussa on kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Siinä rikas joutui kadotukseen ja köyhä pääsi taivaaseen. Vertauksen idea ei ole sanoa, että rikkaille käy huonosti ja köyhille hyvin. Juoni tässä tapauksessa oli se, että rikas oli tyytyväinen rikkauteensa eikä kaivannut muuta, mutta köyhä turvautui Jumalaan:
Älkää siis murehtiko: "Mitä me nyt syömme?" tai "Mitä me juomme?" tai "Mistä me
saamme vaatteet?" Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne
tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan
valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.
(Matt. 6:31-33)
Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. (Matt. 5:3)
Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen. (Sananl. 19:22)
Rikas luulottelee olevansa viisas, mutta köyhä, jolla on ymmärrystä,
näkee hänen lävitseen. (Sananl. 28:11)
Mutta Jumala sanoi hänelle: "Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin.
Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu?" Näin käy sen, joka kerää
rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona." (Luuk. 12:20-21)
Rikkauden ja köyhyyden suhteen maailma ei ole jakautunut tasaisesti. Raamattu on pullollaan käskyjä, joissa kehotetaan auttamaan heikompiosaisia. Tässä jonkinmoinen otos niistä:
Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden
Herraan, älkää erotelko ihmisiä. Jos teidän kokoukseenne tulee mies, jolla on
kultasormus sormessaan ja hieno puku yllään, sekä samalla kertaa köyhä nuhruisissa
vaatteissaan, niin ettekö vain osoitakin huomiotanne tuolle hienosti pukeutuneelle ja
sano hänelle: "Istu tähän, tässä on hyvä paikka"? Köyhälle te sen sijaan sanotte:
"Seiso sinä tuossa", tai: "Istu tähän lattialle jalkojeni viereen." Ettekö te silloin syyllisty
erotteluun omassa keskuudessanne? Eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat
väärin perustein? Kuulkaa, rakkaat veljeni! Onhan Jumala valinnut juuri maailman silmissä
köyhät olemaan uskossa rikkaat ja perimään valtakunnan, jonka Jumala on luvannut häntä
rakastaville. Mutta te häpäisette köyhän. Eivätkö juuri rikkaat sorra teitä ja raahaa teitä
oikeuden eteen? Eivätkö juuri he herjaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?
Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi
niin kuin itseäsi", te teette oikein. (Jaak. 2:1-8)
Jos jollakin paikkakunnalla siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa,
asuu joku köyhä israelilainen, älkää olko niin kovasydämisiä, että kieltäytyisitte auttamasta
häntä. Olkaa anteliaita ja lainatkaa hänelle se, minkä hän tarvitsee. Te ette saa kohdella
tylysti köyhää maanmiestänne kieltämällä häneltä halpamaisesti apunne vain sen vuoksi,
että tiedätte seitsemännen vuoden, velkojen anteeksiantovuoden, olevan lähellä. Jos
kiellätte apunne, hän huutaa avukseen Herraa, ja te joudutte syynalaisiksi.
(5. Moos. 15:7-9)
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii. (Sananl. 14:21)
Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.
(Sananl. 14:31)
Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.
(Sananl. 19:17)
On olemassa vanha sanonta: "Köyhät ovat kirkon aarre". Sillä tarkoitetaan sitä, että kristittyjen aarre ei ole rikkaus vaan hyvyys. Jos kirkko tai sen jäsenet keskittyy vain kartuttamaan omaisuuttaan, on se menettänyt todellisen rikkautensa. Kirkon rikkaus on Kristus ja Jeesuksen tuntemisesta syntyvä lähimmäisten palvelemisen halu. Edellinen katolisen kirkon paavi, Johannes Paavali II, moitti pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja meidän sosiaalihuollon järjestelmäämme. Järjestelmämme on tehokas, sitä ei voi kukaan kiistää. Kerjäläisiä näkyy kaduillamme paljon vähemmän kuin muualla maailmassa. Mutta paavilla oli kyllä aika osuva taka-ajatus. Kun auttaminen on jätetty yhteiskunnan tehtäväksi, yksityiset ihmiset vieraantuvat siitä. Ihmiset yksilöinä eivät osaa enää auttaa. Kaikki keskittyvät vain moittimaan sitä, miksi verot ovat niin kovat. Ja samalla kaikki haluavat, että yhteiskunta auttaisi vähävaraisia. Höh! Juuri siksihän niitä veroja maksetaan, että voitaisiin auttaa kaikkia.
Raamattu kehottaa kristittyjä ymmärtämään auttamisen tärkeyden. Kristityn pitäisi siis hyvillä mielin maksaa veronsa. Ja sen lisäksi auttaa apua tarvitsevaa. Aina rahaa ei ole paljon, mutta aina voi auttaa edes vähän:
Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa.
Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä
lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi
heille: "Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen.
Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli,
kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi." (Mark. 12:41-44)
Kun keräätte varoja Jerusalemin pyhille, noudattakaa niitä ohjeita, jotka olen antanut
Galatian seurakunnille: kunkin teistä on aina sapatin jälkeisenä päivänä pantava syrjään
rahaa sen mukaan kuin hänellä on varaa, jottei keräystä pantaisi toimeen vasta kun olen
tullut sinne. (1. Kor. 16:1-2)
Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän
on sanoa: "Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin", jos ette anna
heille mitä he elääkseen tarvitsevat. (Jaak. 2:16)
Älä sano lähimmäisellesi: "Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan!" - kun sinulla
kuitenkin on mitä antaa. (Sananl. 3:28)
Minun on oikeastaan tarpeetonta kirjoittaa teille pyhien avustamisesta. ...
Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää,
se runsaasti niittää. Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt,
ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Hänellä on
teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä
tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. (2. Kor. 9:1, 6-8)
Näitä raamatunkohtia tulkitaan toisinaan niin, että automaattisesti omat rahat moninkertaistuvat, jos auttaa köyhiä. Jumala on kyllä luvannut pitää huolta auttajista, mutta missään ei ole luvattu, että runsaan kolehtiin lahjoittamisen jälkeen tulee lottovoitto tai soitto pankinjohtajalta, joka kertoo, että pankkitili on täynnä. Jumala kyllä siunaa, mutta siunausta on muunkinlaista kuin rahallista siunausta.
Jaakko Löytty on sanonut erittäin osuvasti: Ainoa oikea syy laittaa rahaa kolehtiin on se, että joku toinen ihminen tarvitsee sitä rahaa enemmän kuin minä.
