Hei Pocahontas!
Juutalaisuudessa - ainakin myöhäisessä juutalaisuudessa - ajateltiin, että taivaita olisi useita ja ne olisivat hieman eritasoisia, erilaisten enkelien ja taivaallisten olentojen asuinpaikkoja. Useimmiten taivaiden lukumääräksi sanotaan 3 tai 7, joskus jopa 10. Heprean kielessä taivas on monikollinen sana, joten se voi olla yksi tekijä, joka kannustaa ajattelemaan, että taivaita olisi useampia. Mutta yhtä hyvin monikollisuus saattaa tarkoittaa taivaan äärettömyyttä eikä sitä, että niitä olisi monia eri tasoisia.
Salomon lausumassa temppelin vihkimisrukouksessa on kohta, jolla on yritetty perustella useiden taivaiden olemassaoloa:
Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole sinulle kyllin avarat
- miten sitten tämä temppeli, jonka olen rakentanut! (1. Kun 8:27)
Tässä kohdassa taivaiden taivaasta puhumisella uskoakseni pyritään ensisijaisesti kuvaamaan sitä, kuinka suuri Jumala on. En uskaltaisi tällä perusteella väittää, että taivaita on ilman muuta monia. Toisaalta myös eräässä VT:n ulkopuolisessa apokryfikirjassa sanotaan puhutaan useista taivaista. 2. Eenokin kirjassa kuvataan kuinka kirjoittaja vietiin erittäin ihanaan paikkaan, kolmanteen taivaaseen.
Paavali tunsi hyvin juutalaiset kirjoitukset ja ajattelumallit, olihan hän fariseus. Siksi hänelle oli varmasti hyvin luontevaa puhua useista taivaista. Enkä voi varmasti tietää, mutta epäilisin, että hänkään ei välttämättä halunnut ottaa kantaa siihen, onko niitä taivaita useita vai ei. Viittaamalla kolmanteen taivaaseen hänen viestinsä saattoi olla se, että hänet temmattiin johonkin näkyyn ja taivaalliseen olotilaan, joka oli erittäin hyvä. Hänelle ja hänen lukijoilleen kolmannen taivaan kielikuva oli tuttu, joten hän vertasi kokemustaan siihen. Näin lukijat ymmärsivät paremmin, kuinka suuren näyn hän oli saanut.