Kirjoittaja Aihe: Rasismi  (Luettu 12140 kertaa)

TheInvisibleMan

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
    • Profiili
Hei Marko, kysyinkin tässä jo lauantaina että miksei nettipapin palstalla ole rasismista aihetta, joten päätin sitten pistää tällaisen viestin tänne :)

Eli siis tehdään kaverin kanssa etiikan esitelmää rasismista, ja pitäisi saada tietää mikä on kristillisen kirkon kanta rasismiin. Tiedän sen verran mitä riparilla opin: Raamattu opettaa rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseäsi, mutta olisi kiva tietää tarkemmin asiasta

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 153
    • Profiili
Hei TheInvisibleMan - ja kaveri!

Jos laskitte esitelmänne tämän vastauksen tuoman informaation varaan, niin taisi jäädä se kurssi suorittamatta. Kivasti pakenin vastausta ulkomaille. Ehkäpä pystyn siis tarjoamaan pohdintoja jollekin tulevien vuosien esitelmöijälle.

Kirkon historiassa on hetkiä, jolloin on asetuttu surullisesti jonkun ihmisryhmän puolelle. Toisaalta on myös oma vapautuksen teologiansa, jossa Raamatun ydinsanoma alkaa suorastaan jäädä ihmisoikeuskysymysten jalkoihin. Suurin osa eri kirkkojen rasismiin liittyvistä opetuksista on kuitenkin Jeesukselta opittua lähimmäisen rakkauden painottamista. Niin kuin itsekin totesit, kaikki kristillinen opetus rasismista - tai sen vastaisuudesta - voidaan tiivistää kahteen käskyyn:

     Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille,
     tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
     (Matt. 7:12)

     Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi,
     koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä
     suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä:
     Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden
     kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.
     (Matt. 22:37-40)


Silti vielä pari pohdintaa lisäksi... Lapsuudessani ensimmäistä kertaa rasismi-sanaan törmätessäni opin liittämään sen ennen kaikkea ihonväriin. Kun puhuttiin rasismista, ymmärsin sen tarkoittavan mustat-valkoiset -jaottelua. Raamatussa tällaista jakoa on tosi vähän, jos ollenkaan. Ilmeisesti sillä alueella Afrikan, arabimaiden ja Euroopan kansat elivät niin lähekkäin, että erilaisuus ulkonäössä ei aiheuttanut paljoakaan reaktioita. Esimerkiksi Jeesuksen ristin kantaja Simon Kyreneläinen oli kotoisin mustasta Afrikasta. Eikä siinä yhteydessä päivitellä hetkeäkään ihonväriä. Päin vastoin VT:sta löytyy suorastaan kunnioittavia lausahduksia, kun puhutaan etiopialaisten ihonväristä:

     Sinä lähetät edustajasi Egyptin virtaa pitkin,
     lähetät heidät ruokoveneillä vesien yli.
     - Palatkaa, te nopsajalkaiset sanansaattajat!
     Palatkaa kookaskasvuisen ja kiiltäväihoisen
     kansanne luo, kansan, jota pelätään lähellä
     ja kaukana, oudosti ääntelevän, jalkojaan
     tömistävän kansan, jonka maata virrat
     huuhtovat mukaansa. (Jes. 18:2)


Laulujen laulussa muut ylistävät kirjan sankaritarta naisista kauneimmaksi. Tämä itse kertoo olevansa iholtaan tumma:

     Olen kyllä iholtani tumma, kuin Kedarin teltat,
     kuin Salomon telttakankaat, mutta, Jerusalemin
     tytöt, minä olen kaunis! Älkää siihen katsoko,
     että olen tumma, että olen päivän paahtama.
     Veljeni kiusasivat minua, panivat vartioimaan
     viinitarhojaan. Omaa tarhaani en ehtinyt hoitaa.
     (Laul. l. 1:5-6)


Raamatussa rasismin teemoja käsitellään selkeimmin juutalaisten ja pakanoiden välillä. Juutalaiset olivat Jumalan valittu kansa, joten se synnytti helposti omanarvontuntoa, joka saattoi purkautua väärällä tavalla. Lisäksi juutalaisen kansan historiaan kuului oleellisena osana luvatun maan valloittaminen ja sen maan alueella asuneiden kansojen hävittäminen. Tämä ei kuitenkaan ollut edes juutalaisille mikään yleispätevä suhtautumisohje muita kansoja kohtaan. Se liittyi kyseiseen historian tilanteeseen. Muukalaisten kohtaamiseen Jumala antoi juutalaisille hyvin selvät sävelet:

     Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja
     korkein Herra, suuri, väkevä ja pelottava Jumala.
     Hän ei ole puolueellinen eikä häntä voi lahjoa.
     Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista,
     hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa
     hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa
     muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina
     Egyptissä. (5. Moos. 10:17-19)

     Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan
     keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa
     joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat
     heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne,
     sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.
     Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
     (3. Moos. 19:33-34)

     Iloitkaa kaikki juhlassanne, niin te kuin teidän
     poikanne ja tyttärenne, orjanne ja orjattarenne
     sekä keskuudessanne asuvat leeviläiset, muukalaiset,
     orvot ja lesket.  (5. Moos. 16:14)

     Älä tee muukalaiselle vääryyttä äläkä riistä häntä,
     sillä olet itsekin ollut muukalaisena Egyptissä.
     (2. Moos. 22:20)

     Älä myöskään suorita jälkikorjuuta viinitarhassasi
     äläkä poimi maahan varisseita rypäleitä. Jätä ne
     köyhiä ja muukalaisia varten. Minä olen Herra,
     teidän Jumalanne. (3. Moos. 19:10)

     Jumalaa palveltaessa koskevat teidän keskuudessanne
     asuvia muukalaisia samat säädökset kuin teitäkin.
     Teidän on sukupolvesta toiseen aina noudatettava
     tätä määräystä: Herran edessä nämä muukalaiset
     ovat samassa asemassa kuin te. Sama laki ja samat
     säädökset koskevat sekä teitä että teidän keskuudes-
     sanne asuvia muukalaisia. (4. Moos. 15:15-16)

     Joka kolmas vuosi, kymmenysten vuotena, teidän
     tulee asuinsijoillanne erottaa sadosta kaikki
     leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille kuuluvat
     kymmenykset. (5. Moos. 26:12a)


Monta sataa vuotta kestäneeseen Egyptin orjuuteen vedoten Jumala velvoitti israelilaisia kohtelemaan muukalaisia hyvin. Sinänsä asetelma tuntuu aluksi hullulta, koska israelilaiset olivat olleet orjia, eikä heitä kohdeltu varmasti aina hyvin. Mutta juuri siksi he olivat selkänahkaansa myöten oppineet tuntemaan muukalaisena elämisen kurjat puolet. Siksi heidän täytyi osoittaa ymmärrystä ja rakkautta muukalaisia kohtaan. Jumalan laki suorastaan turvasi Israelissa asuvalle muukalaiselle oikeuksia.

Muukalaisella oli myös oikeus palvella ainoaa oikeaa Jumalaa. Mutta jos tämä ei kääntynyt juutalaiseksi, oli siinä kuitenkin jotain rajoituksia:

     Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
     "Nämä säännökset koskevat pääsiäislammasta.
     Kukaan muukalainen ei saa sitä syödä.
     (2. Moos. 12:43)

     Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Antakaa
     se keskuudessanne asuvalle muukalaiselle
     syötäväksi tai myykää vierasmaalaiselle. Te olette
     Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa.
     (5. Moos. 14:21)


Jumala oli valinnut ja ostanut orjuudesta vapaaksi kansansa. Siksi Jumala piti omistaan suurimman huolen. Käytännössä tämä näkyi joidenkin uskonnollisten säädösten lisäksi esimerkiksi orjuuskäytännössä. Orjuus oli yksi silloinen "sosiaaliturvan" muoto. Köyhtynyt ihminen saattoi myydä itsensä orjaksi ja turvata elantonsa. VT:n aikana tehtiin ero muukalaisen ja oman välillä:

     Älä pane israelilaista orjantyöhön, vaan pelkää Jumalaasi.
     Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta,
     ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne
     myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin
     heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän
     maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä
     omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä
     lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan.
     Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne,
     muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön. Jos
     keskuudessanne asuva siirtolainen tai muukalainen
     rikastuu ja hänen israelilainen naapurinsa köyhtyy ja
     myy itsensä tuolle siirtolaiselle tai muukalaiselle tai
     siirtolaisen suvun jälkeläiselle, israelilaisen saa lunastaa
     vapaaksi, vaikka hän on myynyt itsensä orjaksi. Jonkun
     hänen veljistään tulee lunastaa hänet; myös hänen
     setänsä, sedän poika tai muu verisukulainen voi
     lunastaa hänet, ja jos hän rikastuu, hän voi itsekin
     lunastaa itsensä vapaaksi. (3. Moos. 25:43-49)


Sama tilannehan on myös nykyään kristittyjen joukossa. Kaikkia kohtaan on osoitettava rakkautta, mutta Jeesukseen omakseen ostamista Jumala pitää aivan erityisen huolen. Jotkut asiat kuuluvat vain Jeesuksen seuraajille, kuten ehtoollinen - tai taivaspaikka. Nämä sanat Paavali kirjoitti Jeesuksen seuraajiksi kääntyneille pakanoille:

     Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia,
     vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan
     kansaan kuin pyhät. (Ef. 2:19)


Jeesuksen tehtävä oli tulla juutalaisen kansan keskelle, mutta samalla hän rikkoi raja-aitoja ja totuttuja tapoja. Hän muun muassa jutteli samarialaisen naisen kanssa (Joh 4), paransi pakananaisen tyttären (Matt 15), ylisti roomalaisen sadanpäällikön uskoa (Luuk 7) ja kehui kymmenestä puhdistuneesta spitaalisesta sitä ainoaa muukalaista, joka palasi kiittämään (Luuk 17).

Tasavertaisuuden huipentuma lienee itse lähetyskäsky, joka osoittaa Jumalan rakkauden kaikkia ihmisiä kohtaan kansallisuuteen ja syntyperään katsomatta:

     Menkää siis ja tehkää kaikki kansat
     minun opetuslapsikseni... (Matt. 28:19a)

     Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen,
     orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa
     Jeesuksessa te kaikki olette yksi. (Gal. 3:28)
Marko Sagulin

Sipusuli

  • Vieras
Heippa Marko!
Olen tekemässä tutkielmaa rasismista ja pitäisi saada tietoon eri uskontojen suhtautumisia kyseiseen aiheeseen. Kristinuskosta olitkin kirjoittanut jo hyvin tietoa aikaisemmin -kiitos siitä, mutta entä islam, juutalaiset, hindut? Kuinka ne suhatutuvat rasismiin? Olen hyvin kiinnostunut kuulmaan lisää :) Ja kiva kun auttelet tutkielmien kanssa täällä, hyvä juttu!

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 153
    • Profiili
Hei Sipusuli!

Valitettavasti joudun antamaan hyvin lyhyen ja vähän asiaa sisältävän vastauksen. En tunne eri uskontojen rasismiin liittyviä nyansseja. Toisaalta en usko, että niitä valtavasti onkaan. Rasismi ei mielestäni ole minkään uskon opinkohtia sinällään. Rasismin kysymykset ovat käytännössä paljon enemmän kulttuurin sanelemia asioita, vaikkakin uskonto kulttuurin taustalla vaikuttaa paljon.

Ymmärrykseni on, että kaikki maailman valtauskonnot kehottavat ihmisiä ymmärtävään ja sovinnolliseen käyttäytymiseen muukalaisia kohtaan. Eri kansaan tai rotuun kuuluminen ei ole määräävä tekijä. Uskonnon näkökulmasta yleensä tarkastellaan enemmänkin sitä, mitä jumalaa muukalainen sanoo palvovansa.

Parhaiten tunnen tietenkin oman kristinuskomme, josta yllä olevassa viestissä olen kirjoittanutkin. Sen verran voin sinulle viheltää alkua muihin uskontoihin liittyen, että sanon näppituntumaani eri asioihin, joita voit tutkailla lisää:

1. Juutalaisuus on uskonto, johon voi liittyä. Siitä huolimatta Israelin kansa ja syntyperä ovat hyvin vaikuttava tekijä. Erityisesti juutalaisuudessa itsessään, mutta myös kristinuskossa, nähdään juutalainen kansa Jumalan omaisuuskansana. Tämä synnyttää käytännössä aika vahvankin raja-aidan sisäpuolella ja ulkopuolella olevien välille.

2. Islam kuuluu niin sanottuihin "Kirjan kansoihin", eli periaatteessa se tunnustaa Raamatun oikeaksi profeetalliseksi kirjaksi, mutta käytännössä pitää sitä virheellisenä ja muuteltuna. Toisaalta islam ja Koraani kehottavat kaikenlaiseen lempeyteen ja rakkauteen, mutta toisaalta tehdään hyvin vahva raja jopa muiden kirjan kansojen, eli juutalaisuuden ja kristinuskon, suuntaan. Koraanin 9. suurassa on selkeä kehotus taistella niitä juutalaisia ja kristittyjä vastaan, jotka eivät käänny Allahin puoleen.

3. Hindulaisuus on hyvin monien jumalien uskonto, joten tietyllä tapaa uskon sisällön erilaisuus on jo sisään kirjoitettua. Uskontoon kuuluva kastijärjestelmä kuitenkin luokittelee ihmiset erittäin vahvasti. Hindulaisuus opettaa jälleensyntymää ja karman lakia, jotka määrittelevät ihmisen kohtalon tässä elämässä. Köyhään kastiin syntynyt tai sairas ihminen on kohtalonsa ansainnut, joten tästä näkökulmasta uskonto ei vähennä rasismia.

4. Buddhalaisuus ja idän uskonnot ovat monella tapaa lähempänä filosofiaa kuin uskontoa. Elämän tasapaino, hyvän onnen pyytäminen ja harmonian tai askeettisuuden tavoitteleminen periaatteessa tukevat kaikkea rasismin vastaisuutta. Toisaalta edes näillä lähtökohdilla ei päästä eroon ihmisissä vaikuttavasta luokittelun tarpeesta. Aika varhaisessa aiheessa buddhalaisuuskin jakautui erimielisyyksien takia useisiin eri koulukuntiin.

Nämä kohdat ovat hyvin kapeita näkökulmia joistain mieleeni nousseista asioista uskontojen maailmasta. Kuten sanoin, mielestäni kaikki uskonnot opettavat viisasta ja armollista suhtautumista erilaisiin ihmisiin. Silti kaikissa uskonnoissa on mukana myös rajaavia tekijöitä. Toivottavasti saat tästä vastauksesta jotain työkaluja esitelmääsi varten.
Marko Sagulin