Tervehdys Pöllö!
Kaikesta päätellen Pöllön lisäksi on tervehdittävä myös työparia kysymyksen monikkomuodon vuoksi.
Liitin kysymyksenne samaan yhteyteen median väkivallasta kirjoittamani vastauksen kanssa. Se onkin yksi hyvä osa-alue median etikkasta. Muutaman muun ajatuksen vielä erilaisista näkökulmista heittelen sekaan. Ajatukset ovat täysin toistaan irrallisia yksittäisiä katsantokantoja.
Yhteistyönne oli kantanut jo hyvää hedelmää. Esille ottamanne kaksi Raamatun näkökulmaa sopivat hyväksi eettiseksi ohjeeksi medialle siinä missä yksittäiselle ihmiselle. Itse asiassa minäkään en nyt osaa kaivaa mitään erityisiä raamatunkohtia esille. Heittelen lähinnä omia ajatuksiani. Käytännössähän kaikki lähimmäisen rakastamiseen ja totuuteen liittyvät Raamatun ohjeet sopivat myös mediaa koskeviksi ohjeksi. Ensimmäisen näkökulman voisinkin ottaa juuri tuosta väärästä todistuksesta lähtien.
TotuusMedialla on valta ohjata ihmisten mielipiteitä paljon enemmän kuin koskaan voimme tajutakaan. Periaatteessa media voi puhua aivan totta, mutta samalla johtaa ihmisiä harhaan. Amerikkalaisissa elokuvissa tuomarin edessä todistaja vannoo valan, jossa luvataan kertoa "totuus, koko totuus ja vain totuus" (the truth, the whole truth and nothing but the truth). Jos kerrotaan totuus ja lisäksi valhe, on lopputulos valhe. Jos kerrotaan totuus, mutta jätetään joku osa totuudesta kertomatta, on lopputulos valhe.
Kun opiskelin nuorisotyönohjaajaksi, oli siihen aikaan Helsingin Sanomien yleisönosastolla käynnissä kiivasta keskustelua eräästä kirkon kenttää ja sitä myöten yhteiskuntaa kuohuttaneesta aiheesta. Opettajamme kertoi, että häneltä oli kysytty, miksi kukaan perinteisen kristillisen näkemyksen kannattaja ei kirjoita yleisönosastolle ja pidä esillä myös toista näkökulmaa kuin liberaalit yleisönosaston kirjoittajat. Opettaja sanoi, että hän oli kirjoittanut jo viisi vastinetta ja hänen ystävänsä kuusi, mutta yhtään niistä ei oltu julkaistu. Molemmat olivat taitavia ja maltillisia kirjoittajia, joten teksti olisi varmasti ollut hyvää. Silti ne eivät päässeet sivuille asti. Media pystyi siis pelkästään toisen puolen esille tuomalla antamaan kuvan, että lehden lukijat ovat kautta linjan yhden näkökulman takana, eikä perinteisen kristillisen näkökulman kannattajia kiinnosta pitää näkemyksiään esillä.
Samantyyppinen totuudellisuuden "harha" on iltapäivälehtien lööpeissä. Lööpissä voidaan esittää hyvin raflaava kysymys tyyliin: "Onko presidentti luopumassa asevelvollisuudesta?" Sisäsivuilla voidaan todeta, että ei ole, mutta kuka sitä enää muistaa, kun jokainen kaupan kassajonossa seisova ihminen on jo nähnyt otsikon, mutta vain harva on lukenut varsinaisen uutisen.
Medialla on suuri vastuu siinä, että yksittäinen lause saattaa olla aivan totta, mutta lopputuloksen kannalta se ei ole riittävä, jos lukijalle, katsojalle tai kuulijalle kuitenkin välittyy kuva kokonaisuudesta, joka ei ole totta. Pistän totuuteen liittyvistä raamatunkohdista esille seuraavan. Se ei kehota pelkästään totuuteen, vaan siihen, että se saisi aikaan hyvää:
Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on
kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja
kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. (Fil. 4:8 )ValtaMediassa on mahdollista vedota sananvapauteen välittämättä siitä vastuusta, minkä valta tuo mukanaan. Joskus näyttävillä otsikoilla myynnin edistäminen saattaa nousta totuutta tärkeämmäksi. Tätä kirjoittaessani lehdistössä esillä on Suomen ja Venäjän väliset kiistat lastensuojelun tilasta Suomessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi on maailman kärkimaita lastensuojelussa. Venäjä on kaukana perässä. Silti (Suomen median mukaan) Venäjän mediassa ei asiasta mainita mitään. Päinvastoin siellä uutisoidaan näyttävästi, kuinka Suomessa venäläislapset ovat ahdingossa. Jos suomalaisen median uutiset Venäjän median toimista pitävät paikkansa, voidaan todeta, että tässä asiassa media käyttää erittäin tarkoitushakuisesti valtaansa johtaakseen lukijoita harhaan.
Loppujen lopuksi hyvin harva ihminen tietää maailman asioista mitään oman kokemuksensa ja itse hankitun tutkimustiedon pohjalta. Lähes kaikki tieto on saatu eri medioiden kautta. Voisi sanoa, että jopa koko ihmisen maailmankuva riippuu siitä, mitä media on materiaaliksi antanut. Se on hurjan suuri valta. Sitä valtaa pitää mediassa työskentelevien ihmisten kunnioittaa suuresti. Jos totuus ja uutiset sekä sensaatiohakuisuus ja viihde menevät sekaisin, ollaan vaarallisilla vesillä.
Jeesuksen sanat vallasta ja palvelemisesta sopivat hyväksi muistolauseeksi niille, joilla on suuri valta toisiin ihmisiin:
Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: "Te tiedätte,
että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat
pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän
keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla
suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla
teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja.
Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan
ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta."
(Matt. 20:25-28)KasvatusMedia tarjoilee ihmisille mallin elämästä. Median kautta jokainen ihminen saa alitajuisestikin vaikutelman siitä, miten kuuluu pukeutua, mikä on "normaali" tapa käyttäytyä, mikä musiikki on muodikasta jne. Periaatteessa suomalaiset oppivat jo pienestä pitäen mediakriittisiksi. Osataan sanoa, että tämä on uutinen ja tuo on viihdettä. Osataan myös erotella sitä, mikä väylä on keskimäärin luotettavampi kuin joku toinen. Mutta vaikka kyse olisi puhtaasta viihteestä, tulee joukossa mukana myös sanattomia viestejä, joita ei osata analysoida. Tässä yksi esimerkki:
Ketjun ensimmäisessä vastauksessani käsittelen viihdeväkivaltaa. En usko, että väkivalta edes viihteenä olisi mitenkään erityisen hyvä asia. Mutta keskimääräinen viihteen kuluttaja tunnistaa helposti väkivaltaviihteen mielikuvituksen tuotteeksi. Hyvin harva puolestaan kritisoi esimerkiksi romanttisia komedioita. Niissä tarjoillaan hyvin usein erittäin suuria valheita ilman, että sitä edes tajutaan.
Keskiverto romanttinen komediaelokuva noudattaa seuraavaa kaavaa: 1. Esitellään kaksi ihmistä - joista katsoja tajuaa jo alussa, että he tulevat päätymään pariskunnaksi. 2. Alkaa monimutkainen ihmissuhdevyyhti, johon kuuluu usein eri parisuhteita, ihastumisia, rakastumisia, seksisuhteita ja niissä kompurointeja. 3. Lopuksi aluksi esitelty kaksikko saa toisensa. Elokuva jättää iloisen mielen ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Loppuratkaisu ei koskaan väläytäkään sellaista mahdollisuutta, että matkan varrelle kuuluneet epäonnistumiset ja vastoinkäymiset olisivat jättäneet mitään haavoja kummankaan sisimpään. Jokainen omasta kokemuksesta puhuva tietää, että näin kuitenkin käy. Viihde esittää siis osatotuuksia ja valehtelee sellaisia asioita, joita ei kovin helposti edes tajua valheiksi. Jokainen tajuaa, että 12. kerroksesta vahingoittumatta hyppääminen on mahdollista vain mielikuvitussankarille. Tai 12 vastustajan peittoaminen paljain nyrkein onnistuu vain elokuvan toimintasankarilta. Mutta helposti otetaan totena se, että 12 ihmissuhteen jälkeen se lopullinen onni on niin suuri, että edelliset seikkailut eivät ole minkäänlaisena taakkana elämässä. Tapahtumat ovat periaatteessa täysin realistiset, mutta ihmisten tunnereaktiot valehdellaan, eikä sitä tajuta, kun muu osuus voisi periaatteessa olla totta.
Tämäntyyppinen ihmisten elämäntapakasvatus on mediassa mahdollista niin, että sitä edes kunnolla tajuaa. Liitänkin aika rajun Jeesuksen sanojen kohdan tähän yhteyteen. Kristillisen etiikan näkökulmasta median täytyisi huomioida myös se, mikä valta sillä on opettaa elämäntapoja ihmisille.
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Viettelysten täytyy tulla,
se on väistämätöntä, mutta voi sitä, jonka kautta ne
tulevat! Parempi olisi hänelle, että hänet heitettäisiin
mereen myllynkivi kaulassa, kuin että hän johdattaa
lankeemukseen yhdenkään näistä vähäisistä."
(Luuk. 17:1-2)Tämä vastaukseni näyttä näin lopuksi katsottuna vielä hajanaisemmalta, miltä se aluksi päässäni vaikutti. Esille nostamani ajatukset ovat ehkä vähän vaikeasti etiikan esitelmään liitettävissä. Mutta toivon, että edes jotain ajatteluprosessia pystyin tällä tavoin auttamaan.