Kirjoittaja Aihe: Raamattu Kansalle- käännös  (Luettu 7460 kertaa)

Sa

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 19
    • Profiili
Moi!

Sain joululahjaksi mummoltani Raamatun, jonka oli tarkoitus olla 1992 käännös, mutta hän tulikin vahingossa ostaneeksi sen uuden Raamattu Kansalle- käännöksen. Kyseisestä käännöksestä ollaan käsittääkseni hyvin montaa mieltä niin puolesta kuin vastaan. Mitä mieltä nettipappi on tästä käännöksestä, kannattaako sitä lukea vai pitäydynkö tuossa jo omistamassani 1992 versiossa ? Olisi kiva kuulla myös perustelut, jos olet sitä mieltä, että kyseistä käännöstä ei välttämättä kannata lukea :)

Nettipappi Marko

  • Nettipappi
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 179
    • Profiili
Tervehdys Sa!

Raamattupohjaiset elokuvat aiheuttavat aina melkoista kuohuntaa siitä, onko osattu tehdä oikea tulkinta. Koska ihmisillä on eri mielipiteitä, miltä Raamatun tapahtumat kuvina näyttävät, tulee melkoinen mediasota ja kädenvääntö oikeaoppisuudesta. Raamatun kääntäminen aiheuttaa tähän verrattuna vielä paljon suuremman vellomisen. Raamattu Kansalle -käännöksen ympärillä ei ole ollut läheskään niin paljon kuohuntaa kuin oli nykyisen Kirkkoraamattu 1992:n kääntämisen yhteydessä.

Mielipiteiden laukojia löytyy laidasta laitaan. Vaikeuksia tulee pelkästään siinä valinnassa, kuka mielipiteensä ilmaissut ihminen oikeasti tietää käännöksestä jotain. Minä lueskelin kysymystäsi varten paria keskustelufoorumia, joissa toistuivat muun muassa seuraavat pari ajatusta:

"Raamattu Kansalle käännös on hyvä, koska sitä ovat kääntäneet Raamatulle uskolliset uskovat ihmiset."

Jos Raamattua kääntäessä on mahdollista sanoa asia kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla, ja toinen on selkeästi Raamatun linjan vastainen ja toinen Raamatun linjan mukainen, on silloin hyvä valita se linjan mukainen vaihtoehto. Toisaalta usko ei tee kenestäkään kääntämisen ammattilaista. Hyvä kääntäjä kääntää joka tapauksessa kirjaa yhtenäisen linjan mukaisesti, olipa hänellä usko sen sanomaan tai ei. Lisäksi kovin vahva tulkintalinja saattaa aiheuttaa sen, että kääntäjä sokeutuu sille, että oikeampi tapa saattaisikin olla se, mikä ei ole omalle uskolle vielä auennut.

"Raamattu Kansalle käännös on hyvä, koska sieltä löytyy oppi uskovien kasteesta, oppi lapsikasteesta ... jne."

Tällainen arviointi ei perustu missään määrin käännöksen hyvyyteen. Jos arvio tehdään sen mukaan, saadaanko Raamatusta tukea omille valmiille ajatuksille, ollaan metsässä jo Raamatun lukemisen kanssa, sen kääntämisen arvoinnista puhumattakaan. Ylipäätään hyvin iso osa löytämistäni Raamattu Kansalle käännöksen arvioista perustui muuhun kuin alkukielten tuntemiselle. Tällöin käännöstä ruoditaan käytännössä sillä perusteella, mitä joku itselle tärkeä auktoriteetti käännöksestä on sanonut. En ota kantaa siihen, miten Raamattu Kansalle -käännös on tehty, mutta sitä markkinoidaan kyllä huomattavasti näyttävämmin vapaissa suunnissa kuin kansankirkossa. Toisille tämä on hyvä ja toisille huono merkki.

Oma ajatukseni on, että mikään käännös ei ole täydellinen. Jokainen koulussa kieltenopintojen kanssa tuskaillut tietää, että saman ajatuksen voi sanoa monella tapaa. Toisinaan täysin kirjaimellinen kääntäminen on tärkeää - kuten lakitekstissä. Mutta jos kaunokirjallisuutta käännetään täysin kirjaimellisesti, saadaan huono käännös. Lähtökohtaisesti on päätettävä, millä tavalla on tarkoituksenmukaisinta kääntää. Pääperiaatteita on kaksi:


Sanavastaavuus

Vanha Kirkkoraamattu vuodelta 1933/38 on käännetty aika tarkan sanavastaavuusperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta kuin se vain on mahdollista, sama alkukielen sana käännetään samalla suomen sanalla. Uuden testamentin raamatuntulkinnan opettaja yliopistossa sanoikin, että Vanha käännös ei ole suomea, vaan suomen sanoilla kirjoitettua kreikkaa.

Tällainen käännöstyyli sopii erinomaisesti niille lukijoille, jotka ovat kiinnostuneet kovasti alkukielen tutkimisesta. Vanhassa käännöksessä on kuitenkin jo muutamia hyvin vanhahtavia sanoja, jolloin ymmärtäminen vaikeutuu sen vuoksi. Eikä sanatarkka kääntäminen automaattisesti takaa enemmän oikeaoppista käännöstä. Esim. kuinka pitäisi kääntää suomalainen sanapari: "Voiton päivä"? Vaihtoehtoja on ainakin kolme, riippuen siitä, millainen lause sitä edeltää:

- Voi on loppunut jääkaapista. Tulee ...
- Upeaa! Tappioputki on katkennut. Tämä on ...
- Kalenterissa 13.2. on Sulon päivä. 14.2. on ...
Vaikkapa englanniksi käännettäessä kyseisissä lauseissa on joka kerta käytettävä eri sanaa, jotta asia tulee oikein.

Sanatarkin käännöskään ei palvele täysverisiä raamatuntutkijoita. Sanaleikit ja monimerkityksisyydet on mahdotonta kääntää millään periaatteella. Tutkijat lukevatkin joka tapauksessa vähintään kommentaareja, joissa sanojen merkityksiä selitetään - tai suoraan alkukielellä.


Dynaamisuus

Nykyinen Kirkkoraamattu vuodelta 1992 on käännetty dynaamisella periaatteella, eli ajatuksena on lauseen merkityksen ja sävyn esille tuominen, vaikka sanavastaavuutta ei automaattisesti käytetä. Voisi sanoa, että jos Vanhassa käännöksessä käännetään aina sama sana samalla sanalla, uudessa käännöksessä käännetään sama lause samalla lauseella.

Tällä käännösperiaatteella saadaan helppolukuisempi ja ehkä kokonaisuuksiltaan helpommin hahmotettava käännös. Mutta samalla totta on, että esimerkiksi sanojen esiintymisiä vertaileva tai muuten yksittäisiin sanoihin keskittyvä raamatunlukutapa ei toimi niin hyvin.



Raamattu Kansalle -käännöksessä pyritään lähtökohtaisesti saamaan sekä vanhan että uuden Kirkkoraamatun parhaat puolet esiin. Sanavastaavuutta käytetään aina kuin mahdollista, mutta samalla pyritään hyvään suomenkieleen.

Suomenkielisten käännösten erot ovat toisten mielestä valtavan suuret. Jotkut väittävät tiettyjä käännöksiä harhaoppisiksi tai ammattitaidottomiksi. Ääripäät manaavat joitakin teoksia lähes eksytyksiksi. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jokainen suomalainen käännös on tehty vakavissaan. Ja ihan varmasti jokainen niistä julistaa Jumalan suurta pelastustekoa niin, että Sana on kykenevä synnyttämään uskoa Jeesukseen. Merkittävintä onkin ymmärtää käännösperiaatteiden erot. Hedelmällisintä on lukea niitä kaikkia.

Itselleni käännösten eri sanamuodot toimivat herättelijöinä ja syventäjinä. Ammattini puolesta luen joskus Raamattua kuuntelematta sitä. Kun vaikkapa kirkollisissa toimituksissa kuulee aina samoja kohtia, tutut sanamuodot saattavat soljua korvissa niin, ettei oikeastaan kuuntele. Mutta kun sama sanotaan toisella sanamuodolla, saattaa jopa yllättää itsensä ihmettelemästä: "onko Raamatussa muka sanottu noinkin". Sitten kun katsoo sen saman kohdan tutusta käännöksestä, huomaa jotain, mitä ei ole ennen huomannut.

Joten lue oikein hyvällä halulla tätä Raamattu Kansalle -käännöstäkin.


Loppusanat:
... Kun olin saanut vastauksen valmiiksi, huomasin, että olen kirjoittanut osittain samoja asioita yleisemmin tässä linkissä: Raamatun synty ja kääntäminen.

Lisäksi voit katsella vaikka näitä kahta linkkiä, joissa on arvioitu ihan asiallisesti Raamattu kansalle käännöstä:
1. Positiivinen kokonaisarvosana
2. Negatiivinen kokonaisarvosana
Marko Sagulin