EDIT: Nimimerkki Aru on poistanut kysymyksensä. Alla olevassa vastauksessa on lainauksia kysymyksestä, josta käyvät ilmi kysymyksen tärkeimmät pointit. MarkoMorjens Aru!
Jumala on laatinut aivan uskomattoman järjestelmän: uskon. Se ei ole riippuvainen tunteista, ymmärryksestä, järjestä, viisaudesta, rikkaudesta, elämän olosuhteista jne. Kysymys uskosta on sidoksissa asiaan, jossa kaikki ovat tasaveroisissa lähtökuopissa: tahto.
Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni
lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani. (Joh. 7:17)Usko on Jumalan lahjaa, mutta lahjasta voi helposti kieltäytyä, kun sanoo, ettei tahdo ottaa sitä vastaan. Mutta jos tahtoo, se aukeaa vastaanottajalleen. Ja tämä on asia, johon törmää kaikkein useimmin skeptikkojen kohdalla. Kyse ei ole siitä, että heille usko olisi oikeasti käsittämätön asia. Useimmiten kyse on siitä, että he tahtovat ja yrittävät kapinoida sitä vastaan, vaikka tekaistuilla syillä. En väitä, että jokaisen kohdalla tilanne on tämä, mutta ystäväsi esittämissä kysymyksissä oli hieman sitä sävyä.
"Onko Jumala siis sellainen, että hän mittailee niin kuin jossain helmitaulussa että syntiä on
nyt maailmassa kertynyt tän ja tän verran... ja sit ajattelee että: "Mullahan on tossa toi poikani,
pistetääns se maailmaan ja annetaan vähän kärsiä, niin eiköhän se sillä tasoitu..." ? "
Jumala ei mittaile asioita. Outo mitta näet olisi käytössä, jos yhden hedelmän syöminen saa aikaan koko ihmiskunnan lankeamisen syntiin, paratiisin menettämisen, työn raskauden, synnytyskivut ja ikuisen eron Jumalasta. Kysymys synnistä ja pyhyydestä ei ratkea mitalla, vaan se on loppujen lopuksi erittäin mustavalkoinen asia. Otan esimerkin amerikkalaisista poliisielokuvista. Niiden mukaan poliiseja testataan säännöllisesti huumetesteillä. Jos verestä löytyy merkkejä huumeiden käyttämisestä, tulee potkut. Verikoe ei kysele sitä, oletko ollut 20 vuotta kovien huumeiden käyttäjä vai polttanut viikko sitten yhden huumesätkän. Veressä on merkkejä huumeista. Ja se on sillä selvä.
Sama tilanne on ihmisellä, jos hän on tehnyt yhtään syntiä. Se on sillä selvä. Siinä ei tarvita sen enempää mittauksia. Jumalan pyhyys tuhoaa synnin. Synti ja pyhyys eivät voi olla samassa paikassa. Sille ei ole mitään tehtävissä. Valo ja pimeys eivät voi olla samassa paikassa yhtä aikaa. Jos pimeään huoneeseen tuodaan kirkas valo, pimeys häviää. Tavallaan kyse ei ole siitä, että pyhä Jumala ei suvaitse syntiä. Kyse on siitä, että pyhyys tuhoaa synnin, haluttiin sitä tai ei.
Pelastus on sitä, että huumetestin verikoe näyttää puhdasta. Edelleenkään ei tarvitse mittailla mitään. On vain kaksi vaihtoehtoa: puhdas veri tai epäpuhdas veri. Jos Jeesuksen veri annetaan syntisen ihmisen veren puolesta, testi on läpäisty.
Mittailun tarpeettomuudesta kertoo jotain se, että Jumala oli suunnitellut tämän järjestelmän jo ennen maailman luomista. Ennen kuin yksikään ihminen oli olemassa, ennen kuin kukaan heistä oli tehnyt syntiä ja ennen kuin mitään voitiin edes mitata, maailman pelastaminen oli suunniteltu:
Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan
edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. (Ef. 1:4)
Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme
perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen
aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen (2. Tim. 1:9)Jumala antoi paratiisiin vain yhden säännön:
Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista.
Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä,
jona siitä syöt, olet kuoleman oma." (1. Moos. 2:16-17)Oli syntiä minkä verran tahansa, se erottaa ihmisen Jumalasta. Ainoa tapa vapautua tästä orjuudesta on, että joku toinen suostuu olemaan kuoleman oma syntiä tehneen puolesta. Sakkorangaistus on hyvä esimerkki tästä. Jos sinä saat sakot, on sinun maksettava valtiolle tietty summa rahaa. Mutta kukaan valtion puolesta ei tule kyselemään, kenen kukkarosta ne rahat on hankittu. Sinä voit maksaa omistasi tai lainata rahat. Tai sinä voit saada rahat lahjoituksena. Pääasia on, että sakko maksetaan. Syntinen kuuluu kuolemalle, mutta rangaistuksen määrääjän näkökulmasta on ihan sama, kuka rangaistuksen kärsii. Kunhan synti rangaistaan. Kukaan ihminen ei voi kärsiä toisen puolesta, koska kaikki ovat syntisiä. Heidän rangaistuksensa laskettaisiin heidän omaksi rangaistuksekseen. Mutta Jeesus ei ansainnut itse omaa rangaistusta, joten hän voi kärsiä rangaistuksen toisten puolesta.
"Itse ajattelen nämä asiat siten, etten oikein tiedä... En ymmärrä... Ei Jumala voi minua siksi heittää helvettiin... Ja jos se heittää sen takia niin mä en välitä sellaisesta Jumalasta..."
Tässä ajattelumallissa on tosi iso käsitteellinen ongelma: mikä on jumala? Nykyään Jumala on saanut merkityksen: "minulle sopiva aate", "elämäni motto", "minun oma toivomuskääpiöni". Eikö jumala ole JUMALA! Sitähän se sana tarkoittaa. On herroja - työnjohtajia, tehtaan johtajia, poliiseja ja virkavaltaa. Kun he käskevät, on parempi totella. Ja sitten on isoja herroja - presidenttejä, kuninkaita, keisareita ja diktaattoreita. Varsinkin keisarit ja diktaattorit ovat sellaisia, joita kuka vaan pelkää, koska heillä on valta tehdä mitä heitä huvittaa. Ja sitten näidenkin yläpuolella on Jumala, joka pyyhkäisee kenet vain diktaattorin maailmasta pois, jos niin hyväksi näkee. Jumala, joka on tehnyt taivaan, maan ja maailmankaikkeuden. Jumala, joka on suunnitellut kasvit, eläimet ja ihmiset. Sitä isompaa Herraa ei voi enää kuvitellakaan.
Joten ... Kuka ajatteleva ihminen voi puhua Jumalasta kuin vanhoista stereoista: "Tämä ei toimi niin kuin minä haluan, joten vein kaatopaikalle ja ostan uuden." Vastaavia esimerkkejä voisi löytyä seuraavasti:
Juutalainen: "Minä en mihinkään Hitleriin usko. Jos se ei kunnioita minun ajatuksiani, niin olkoot. Valitsen kansan johtajaksi naapurin miehen."
Koppakuoriainen: "En pidä ajatuksesta, että kottaraiset syövät hyönteisiä. Siksi voin ihan hyvin lentää tuosta muuttolintuparvesta läpi."
Motoristi: "En pidä ajatuksesta, että poliisi sakottaa ylinopeudesta. En välitä sellaisista poliiseista ja ajan niin kuin huvittaa."
Kuka kuvittelee, että Jumalasta tulee sellainen kuin hän itse ajattelee? Voisiko siis Jumalan tehdä ajatuksissaan juuri sellaiseksi kuin itse haluaa? Jesajan kirjassa on huvittavan ironinen kohta. Suomessa ei harrasteta jumalan kuvien veistelemistä, mutta mielikuvituksessa tätä tehdään jatkuvasti:
Käyttöönsä ihminen kaataa setripuita, valikoi metsästä tammen tai rautatammen,
joka on saanut puiden keskellä rauhassa kasvaa vahvaksi. Tai hän istuttaa
laakeripuita, jotka sade kasvattaa. Näin hän saa polttopuuta. Sitä hän hakee
lämmitelläkseen, siitä tekee valkean tulisijaan paistaakseen leipää. Siitä hän myös
valmistaa jumalan, jonka eteen heittäytyy, siitä hän tekee patsaan, jota sitten
kumartaa. Puolet puusta hän polttaa, paistaa sen päällä lihaa, syö, tulee kylläiseksi,
lämmittelee ja sanoo: "Hohhoijaa! Siinäpä kunnon tuli. Jo alkaa tarjeta!" Mutta
lopusta puusta hän veistää itselleen jumalan, patsaan, jota hän kumartaa ja palvoo.
Hän rukoilee sitä ja sanoo: - Pelasta minut! Olethan sinä minun jumalani! Mitään he
eivät tiedä, mitään eivät ymmärrä! Heidän silmänsä ovat tahmautuneet umpeen,
eivät he näe, heidän sydämensä on turtunut, eivät he tajua. Eivät he ota opikseen,
ei heillä ole älyä eikä ymmärrystä sanoa: - Puolet siitä poltin tulisijassa, hiilloksella
paistoin leipää, paistoin lihaa ja söin. Ja sen rippeistä minä tein tuollaisen iljetyksen!
Puupölkkyäkö tässä pitäisi kumartaa? Tyhjän perässä juoksija! Hänen harhautunut
sydämensä eksyttää hänet. Ei hän osaa pelastaa itseään, ei sanoa itselleen:
- Petosta! Minun käteni pitää kiinni tyhjästä! (Jes. 44:14-20)Toisin sanoen hän ajattelee, että jos kerran Jumala on, ja on kaikkivoipa, miksei hän vapauta meitä kaikkia
synnin kahleista?
Jumala voisi lopettaa kaiken synnin maailmasta, mutta se vaatisi sitä, että kaikki ihmiset poistetaan täältä. Eikä Jumala voi haalia syntisiä taivaaseen, koska Jumalan pyhyyden takia se ei ole mahdollista. Paratiisin onnellinen tilanne - Jumala ja pyhät ihmiset yhdessä - voidaan saavuttaa vain siten, että syntisille annetaan anteeksi. Ja anteeksiantoa ei puolestaan voida antaa väkisin. Se pitää ottaa vastaan. Jeesuksen pelastamat ihmiset saavat anteeksi ja pääsevät takaisin paratiisiin, taivaaseen. Toiset ovat valinneet, että he eivät tällaiseen Jumalaan usko, joten he kuolevat synteihinsä.
Isoin Herra on tällaisen säännön luonut. Se on loppujen lopuksi erittäin looginen. Mutta sen ymmärtäminen vaatii sitä, että tahtoo uskoa sen todeksi. Jumala kyllä pitää huolen uskosta ja ymmärryksestä. Kaikki vain alkaa siitä, että suostuu tunnustamaan Jumalan Jumalaksi. Ja siinäkin tarvitaan Jumalan apua.
En tiedä, osasinko ollenkaan vastata sillä tavoin, että siitä on sinulle apua. Mutta esitä tarkentavia kysymyksiä, niin yritän uudelleen.
