Hei P.M!
Raamattu ei kerro paljoakaan Jeesuksen henkilökohtaisista rukouksista. Muistaakseni vain kahdessa tapauksessa kerrotaan. mitä Jeesus rukoillessaan sanoi. Ensimmäinen tällainen on niin sanottu ylimmäispapillinen rukous, joka on yhden kokonaisen luvun mittainen (Joh. 17). Toinen on Jeesuksen rukous Getsemanessa:
Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi maahan ja rukoili, että se hetki, jos mahdollista,
menisi häneltä ohitse. Hän sanoi: "Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja
minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun." (Mark. 14:35-36)
Tästä rukouksesta tiedämme, että se ei toteutunut. Jeesus rukoili ja jätti asian Isänsä ratkaistavaksi. Jumala ei nähnyt hyväksi, että Jeesus välttäisi ristin kuoleman ja kärsimyksen.
Toisaalta Raamatusta käy toisessa kohdin ilmi, että Jeesuksella olisi kyllä ollut valtaa kieltäytyä. Kun Jeesusta vangittiin, Pietari puolustautui miekan avulla. Silloin Jeesus kielsi häntä ja sanoi:
Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa
enkeleitä ja enemmänkin. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan
näin täytyy tapahtua? (Matt. 26:53-54)
Ajattelenkin, että Jeesus olisi voinut Getsemanessa sanoa Isälleen: "Tämä on nyt tässä. Kantti ei riitä. Minähän en mene ristille." Hän oli Jumalan Poika, joten valtaa olisi ollut. Mutta olisiko se enää ollut rukousta? Rukoukseen kuuluu aina nöyryys Jumalan edessä. Heprealaiskirjeessä todetaan Jeesuksesta ja hänen rukouksestaan:
Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien rukoili ja huusi avukseen häntä, jolla oli
valta pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui
Jumalan tahtoon. Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on
kuuliaisuus. (Hepr. 5:7-8)
Jeesuksen rukous kuultiin, koska Jumala auttoi häntä. Mutta siinä mielessä rukousta ei kuultu, että Jumala olisi estänyt ristinkuoleman.
