Kirjoittanut: Nettipappi Marko
« : 24.09.2010 - klo:13:47 »Hei, Jaakkofaith!
Ollaan todella tunteita herättävässä keskustelutilanteessa. Ei ylipäätään mikään vähäpätöinen ja pieni juttu. Arvostan sitä, miten rohkeasti olet uskaltanut aiheeseen tarttua.
Vastauksesi perusteella olen aika heikoilla jäillä. Jos siis kuolen ennenkuin löydän jumalan, joudun helvettiin. Tuntuisi aika epäreilulta, jos kuolisin vaikka tänään. Miksi Jumalasi ei kaikkivaltiudessaan antanut minulle lisäaikaa hänen löytämiseen?
Nyt voimme kuitenkin todeta, että hän on antanut lisäaikaa. Kuinka pitkä aika mielestäsi on sopiva? Raamattu kertoo, että kaikki eivät usko. Jotkut siis ovat saaneet koko elinikänsä verran aikaa. Toiset saavat jopa jonkun kuolemaan johtavan taudin myötä hyvin vakavan puhuttelun ja varoituksen katoavaisuudesta. Mutta silti tällaisissakaan tapauksissa kaikki eivät usko. On siis vaikea sanoa, kuinka pitkä aika on tarpeeksi.
Iloitsen kuitenkin siitä, että jonkinlaista puhuttelua sinä olet saanut kokea, kun olet halunnut asioista kysellä ja niitä selvitellä. Tosin toinen viestisi antaa kuvan, ettet ole niin kiinnostunut asiasta, että varsinaisesti uskominen oikeasti edes kiinnostaa. Loogisesti ajateltuna sellaisessa tilanteessa mikään jatkoaika ei auta, ellei tapahdu jotain suurta muutosta.
Lainaus
Ymmärräthän, että loogisesti ajateltuna käsitys helvettiin joutumista mainitsemillasi raamatun kohdilla perusteltuna vaikuttaa absurdilta...?
En ehkä saanut kiinni siitä, mitä tarkoitit logiikalla. Mielestäni se logiikka on aukoton, että Jumala on antanut kaksi vaihtoehtoa: pelastus tai kadotus. Mutta ehkä tarkoitit tässä tapauksessa sellaista logiikkaa, joka kyselee sitä, miksi kaikki nyt vaan eivät usko. Ja että mielestäsi on epäloogista, että Jumala ei väkisin halua pelastaa kaikkia. Tätä asiaa on sivuttu muutamissa keskustelufoorumin jutuissa. Kannattaa tutustua näihin.
Nettipapin palstalla aihepiirissä liikutaan otsikoissa Vapaa tahto. Siinä pohditaan ihmisen osuutta ja vaikutusmahdollisuutta uskon löytymisessä. Samaa teemaa jatketaan aiheessa Predestinaatio - ennaltamääräämisoppi. Erään foorumin käyttäjän kanssa käyn keskustelua uskomisen vaikeudesta aiheessa Vaikeita kysymyksiä. Pohdintapalstan puolella foorumin käyttäjät ovat keskustelleet monta sivua teemalla Miksi kaikki ei tule uskoon? Toivottavasti näistä löytyy ajatuksia tuohon kysymykseen.
Lainaus
Nooh....herrallannehan on suunnitelma kaikkien varalta. Minun osani on kärventyä..
Niin no ... Minä itse näen Raamatusta muun muassa tällaisen kohdan:
Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, en minä tahdo,
että jumalaton kuolee vaan että hän kääntyy teiltään ja saa elää.
Kääntykää! Kääntykää pahoilta teiltänne! Miksi te kuolisitte, israelilaiset!
[Hes. 33:11]
Minä en osaa ajatella, että Jumala olisi luonut ihmisiä kadotusta varten. Vanha lasten virsi (490) kiteyttää ajatuksen juuri päinvastoin sanoessaan, että meidät on luotu taivasta varten. Raamattu sanoo, että helvetti on tehty Saatanaa ja hänen enkeleitään varten (Matt. 25:41). Mutta Jumala ei pakota ketään taivaaseen. Syntinen ihminen, joka ei turvaudu Jeesukseen, joutuu kokemaan kohtalon, jota varten häntä ei ole tehty.
"Kysymyksesi johdanto on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen.." ... Keskittymällä vain tuon lauseparin sisältöön, voit tyylikkäästi väistää vastauksen helvettiin joutumisesta.
Jos katsot tarkemmin, niin huomaat, etten suinkaan väistänyt. Pistin monta raamatunkohtaa, joissa selvästi kerrottiin, että on nämä kaksi vaihtoehtoa: 1. Usko ja turvaa Jeesukseen, niin pelastut. 2. Hylkää tarjottu pelastus, ja joudut kadotukseen. Raamatunkohdat olivat hyvin selkeät. Minun omat sanani eivät lisää tähän mitään.
Lainaus
Siis: onko helvetti kauhuineen olemassa ja onko käsityksesi mukaan kohtaloni se, koska en usko jumalaan enkä edes aio yrittää??
Raamattu sanoo selvästi, että helvetti kauhuineen on olemassa. Mutta sinun kohtalostasi yllä oleva asia on enintä, mitä minulla on lupa sanoa. Minä voin vain toistaa Raamatun sanoja siitä, että ei-uskova joutuu kadotukseen. Mutta minulla ei ole lupaa nimetä yhtä ainoaa henkilöä, joka tämän kadotustuomion kokee - paitsi Raamatussa Jeesuksen itsensä sanoma Juudas. Mutta silloinkin minä vain toistan Jeesuksen sanoja.
Kristityllä on velvollisuus nuhdella toista kristittyä synneistä ja käskeä parannukseen. Kristityllä on velvollisuus julistaa ei-uskoville ilosanomaa Jeesuksesta ja varoittaa kadotuksesta. Mutta kristityllä ei ole lupa lyödä kadotustuomion leimaa kenenkään otsaan. Se valta on vain Jeesuksella. Tästä on erinomainen esimerkkitapaus Juudaksen kirjeessä:
Ei edes ylienkeli Mikael, kiistellessään Mooseksen ruumiista Paholaisen
kanssa, rohjennut herjata eikä tuomita tätä, vaan sanoi: "Nuhdelkoon
Herra sinua!" [Juud. 1:9]
Luulisi, että ylienkeli ja Saatana ovat sellainen kaksikko, että siinä vaiheessa olisi jo kohtalaisen turvallista Mikaelin lausua kadotustuomio Paholaiselle. Mutta sitä valtaa ei edes näin itsestäänselvässä tapauksessa ole edes enkeliruhtinaalla. Siksi sinun on turha odottaa, että minä sanoisin jotain sinun ikuisuuskohtalostasi. Minä voin sanoa vain sen, mitä Raamattu sanoo:
Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva.
Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
[Mark. 16:16]
Pelkkä armo riittää, ok, mutta ei kai loputtomasti? Tai varmaan loputtomastikin, mutta...kai sitä jotenkin pitäisi elää Raamatun oppien mukaisesti? Mikä sinänsä ei tietenkään olisi typerää kenellekään, hyviä ohjeitahan siellä on, mutta esimerkiksi en oikeastaan jaksaisi lukea Raamattua. Huono asenne :/ ?
! Yllätyin iloisesti, kun kävin täällä tarkastuksella jo seuraavana aamuna!
