Tervehdys Ezc0!
Kyselit muutamia yksityiskohtaisia tapausesimerkkejä, ja miten niihin pitäisi syntisyyden ja synnittömyyden näkökulmasta suhtautua. Et avannut taustoja sen kummemmin, joten saatan tehdä vääriä johtopäätöksiä seuraavissa yleistyksissäni. Haluan kuitenkin sanoa, että ensivaikutelmanani koin, että syntisyyden käsite ja pelko syntisyydestä on sinulle kohtalaisen iso kysymys.
Raamatun valossa synti on yksinkertaisuudessaan pelottava asia. Toisaalta sen lääkkeetkin ovat yksinkertaiset. Vaikeinta koko käsitteessä lienee kahtiajakoisuus: a) Syntiä ei saa tehdä b) Kukaan ei voi olla tekemättä syntiä. Tämän viestiketjun edellisessä viestissä olen asiaa avannut enemmänkin.
Ihmisessä on luonnostaan käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, oikeudenmukaisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Kasvuympäristöstä ja saadusta opetuksesta riippuu, millaisia sisältöjä esimerkiksi oikean ja väärän käsitteisiin kuuluu. Tältä pohjalta on hyvin luonnollista, että Raamatun äärellä puhe pyhästä, virheettömästä ja täydellisestä Jumalasta, sekä monet ohjeet Jumalan tahdon mukaisesta elämästä, saavat ihmisen epämieluisaan olotilaan.
Luonnollisin reaktio synnintunnon hoitamiseksi on yrittää selittää kaikki asiat niin, että ei joutuisi itse syytetyksi. Ajatus kaikkivaltiaan Jumalan tuomitsemaksi joutumisesta on liian suuri kestettäväksi. Kukaan ei halua tunnustaa virheitään sellaisen syyttäjän edessä.
Tässä asetelmassa ainoa tie rauhaan on syvä ymmärrys siitä, mitä Jeesuksen sovitustyö ja ristinkuolema merkitsee. Se on Lutherin sanoin "autuas vaihtokauppa", jossa ihmisen syntisyys annetaan Jeesuksen kannettavaksi, ja Jeesus antaa oman pyhyytensä syntisen ihmisen vaatteeksi. Vasta luottamus Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen voimaan voi vapauttaa syntisen ihmisen jatkuvasta kyselystä: "Onko tämä syntiä, entä tämä, entä tämä...?"
Kysyt kysymyksesi ehkä puhtaasti mielenkiinnosta, mutta halusin yllä olevat asiat vielä vääntää rautalangasta, jos kysymystesi taustalla on pelko siitä, että joudut tunnustamaan, että oletkin syntinen.
Miten, jos tapat ihmisen, etkö ole tällöin syntinen?
Mitä, jos tapat eläimen, rikotko tällöin käskyä? Oletko syntinen?
Omenapuu on omenapuu keväälläkin, vaikka siinä ei ole silloin omenoita. Mutta koska se tekee aika ajoin omenoita, se on omenapuu. Ihminen on syntinen silloinkin, kun hän ei aktiivisesti ole syntiä tekemässä. Jeesus on antanut kaikki synnit anteeksi sille, joka Jeesukseen uskossa turvautuu. Mutta syntisyys ei ole poistunut ihmisestä ja ihmisluonnosta. Synti erottaa Jumalan ja ihmisen toisistaan. Eikä hurskainkaan kristitty ole vielä saavuttanut sitä yhteyden tasoa, joka synnittömillä ihmisillä on taivaassa Jumalan kanssa.
Ihmisen tappaminen on yksi hedelmä, josta käy ilmi, että ihminen on syntinen. Tappaminen on Jumalan käskyn rikkomista, joten se on syntiä. Älä tapa -käsky liittyy kuitenkin ennen kaikkea ihmisen tappamiseen. Eläinten suhteen on parempi katsoa käskyä, jossa Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Tarkkoja sääntöjä ei ole annettu, joten ihmisen täytyy Jumalan häneen luomalla viisaudellaan valita mahdollisimman hyviä toimintatapoja.
"Myykää, mitä teillä on ja antakaa köyhille."
Ellei toimi näin, onko syntinen?
Ihminen on syntinen, vaikka toimisikin näin. Mutta näin kuuluu toimia, jos haluaa olla teoissaan täydellinen. Erityisen tärkeää on toimia näin, jos haluaa päästä teoillaan taivaaseen. Silloin mitään käskyä ei saa koskaan rikkoa.
Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen,
niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna
rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa.
Tule sitten ja seuraa minua." (Matt. 19:21)Tämä raamatunkohta kylläkin osoittaa, että Jeesus aikoo kiristää vaatimuksiaan niin kauan, kunnes ihminen näkee, ettei ole täydellinen.
"Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon."
Eikö tuo ole vähän käskyjen vastaista, syntistä, moraalitonta?
Raamatussa on tilanteita, joissa Jumala on käskenyt kansansa käydä sotaa. Jeesus Getsemaneen lähtiessä kehotti opetuslapsiaan ottamaan mukaan miekkoja. Syntisessä maailmassa ei ole aina valittavina absoluuttisen hyviä vaihtoehtoja. Joskus on valittava pienempi paha. Usein Raamatussa nuo tilanteet ovat sellaisia, joissa valittavana on joko syyllisen kärsimys tai syyttömän kärsimys, jolloin käsketään toimia mieluummin syyllisen rankaisemiseksi.
Esille ottamasi kohta on Psalmin runosta, jossa orjuuteen viedyt israelilaiset laulavat ja rukoilevat, että Jumala auttaisi ja maksaisi heidän riistäjilleen kuuluvan palkan. Runomuotoisessa tekstissä Babylon esitetään "naisena", jonka "lapset" hävitetään. Kyseessä ei missään tapauksessa ole joku yleispätevä ohje kyseisen kaupungin perhetyöstä:
Ja sinä Babylon, tuhoon tuomittu nainen!
Hyvin tekee se, joka sinulle kostaa sen minkä meille teit.
Hyvin tekee se, joka tarttuu lapsiisi ja lyö ne murskaksi
kallioon! (Ps. 137:8-9)"Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemieliselle"
Syntiä? Sanotaan, ettei minkään tulisi antaa hallita ruumista. Alkoholia kuitenkin usein sanotaan kuningas-alkoholiksi.
Alkoholin juominen itsessään ei ole syntiä. Jeesuskin joi viiniä. Suomalaisessa alkoholikulttuurissa liika juominen tulee kuvioon hyvin nopeasti, mutta sen varjolla alkoholin oikeaa käyttöä ei saa tuomita. Alkoholinkäytöstä esitettyihin kysymyksiin löydät vastauksiani tästä ketjusta:
Alkoholi.
