Morjens Pyrski!
Saastaisuus tarkoittaa kultillista epäpyhyyttä. Toisin sanoen saastainen oli sellainen ihminen, joka ei saanut osallistua temppelipalvelukseen. Temppeli oli ihmisen ja Jumalan kohtaamisen paikka. Siellä piti vaalia pyhyyttä, ja siksi temppeliin sai tulla vain sellainen ihminen, joka oli puhdistautunut saastaisuudestaan.
Saastaisuutta aiheuttivat asiat, jotka erikseen laissa oli määrätty saastaisuutta aiheuttaviksi. Osa näistä oli syntejä, kuten haureus, mutta suurimmaksi osaksi saastaisuus ja syntisyys eivät olleet sama asia. Saastaisuutta aiheuttivat mm. miehen siemensyöksy, naisen kuukautiset, synnyttäminen ja kuolleeseen koskeminen. Näitä asioita ei voinut välttää normaalissa elämässä ja kuolemaa lukuunottamatta ne kuuluivat Jumalan hyvään luomistyöhön. Myös useat sairaudet, saastaisen ihmisen kosketus tai saastaiseen esineeseen tai eläimeen koskettaminen aiheuttivat saastaisuutta.
Saastaisuuden aiheuttajasta riippui, kuinka kauan saastaisuus kesti. Usein saastaisuus loppui peseytymiseen tai jonkin aikarajan jälkeen. Ihminen oli esimerkiksi spitali ja vuotosairauksien ajan saastainen. Vasta papin tekemän "lääkärintarkastuksen" ja peseytymisen jälkeen hän puhdistui. Synnytyksen jälkeen nainen oli saastainen 40 tai 80 päivää lapsen sukupuolesta riippuen. Sukupuoliyhteyden jälkeen ihmisten kuului peseytyä ja he olivat saastaisia iltaan asti. Tässä vain muutamia esimerkkejä.
Ymmärrykseni mukaan saastaisuussäännöillä oli kaksi tärkeää merkitystä (ja yksi bonusmerkitys):
1. Saastaisuus ja puhtaus olivat merkittäviä käsitteitä Jumalan kohtaamisen kannalta. Ihmisen erityinen valmistautuminen temppelipalvelusta varten sai ihmisen todellakin keskittymään ja ottamaan huomioon asemansa Jumalan edessä. Ihminen on psykofysiologinen kokonaisuus, jossa ulkoisilla asioilla on myös suuri merkitys.
2. Eri saastaisuussännöksiä näyttäisi yhdistävän kysymys hygieniasta. Tarttuvat taudit, kuolleet eläimet, ihmisten eritteet yms. ovat nykytietämyksen mukaan terveysriskejä, joista puhtaussäännökset vaativat pysyttelemään erossa. Temppelipalveluksen sääntöjen vuoksi juutalaiset peseytyivät ja välttivät epäterveellisiä tapoja paljon muita sen aikaisia kansoja tehokkaammin. Esimerkiksi keskiajalla juutalaiset kokivat jopa vainoja, kun heitä epäiltiin noituudesta. Ilmeisesti juuri puhtaussäännöstensä takia he välttyivät muita useammin rutolta.
bonus: Luin Jukka Norvannon kommentaarista mielenkiintoisen pointin. Naisen tuleminen epäpuhtaaksi kuukautisten ajaksi kuulostaa meistä länsimaisista ihmisistä epätasa-arvoiselta. Mutta tuossa kulttuurissa se saattoi olla nimenomaan yksi Jumalan tapa vaalia tasa-arvoa. Nainen oli kerran kuukaudessa saastainen, eikä voinut tartuttaa saastaisuutta perheenjäseniin ja ruokailuvälineisiin yms. Jos puhtautta yritettiin tässä asiassa vaalia, oli juutalaisilla käytössä varsin moderni kotiäitien vapaapäiväjärjestelmä.
