Hei TinoPappa!
Yhdistelin eri aiheita ja tuhatvuotisesta valtakunnasta on juttua oman otsikkonsa alla.
Tästä pääset sinne.Koska aihetta on sivuttu jo muualla, en varsinaisesti vastaa kysymykseen tuhatvuotisesta valtakunnasta toistamiseen. Mutta kysymyksesi antaa kyllä hyvää aihetta myös muulle pohdiskelulle. Ylipäätään lopun aikojen ja viimeisten päivien suhteen joudutaan tekemään valintoja. Eri puolilla Raamattua on puhetta maailman lopusta ja siihen liittyvistä tapahtumista. Niistä saadaan hyvin erilaisia versioita riippuen siitä, mikä kohta otetaan määrääväksi tekijäksi. Variaatioita on varmasti useita, mutta kehittelen tässä nyt muutaman:
1. Päätetään, että tuhatvuotinen valtakunta on kirjaimellinen ajanjakso. Tästä seuraa, että sen jälkeen pitää tulkita Tessalonikalaiskirjeen puheet Jeesuksen paluusta siten, että se tarkoittaa uskovien tempaamista pois ei-uskovien luota. Jos siis uskotaan tuhatvuotiseen valtakuntaan kirjaimellisesti, se edellyttää ylöstempaamiseen uskomista.
2. Päätetään luottaa siihen, että Jeesus sanoi maailmanlopun tulevan yllättäen, ja että uskovien täytyy olla valveilla sitä hetkeä varten. Tästä seuraa se, että ei voida uskoa erilliseen uskovien tempaamiseen, jolloin Ilmestyskirjan kuvaa tuhatvuotisesta valtakunnasta on pidettävä vertauskuvallisena.
3. Päätetään, että Jeesuksen sanat "minä tulen pian" ja "valvokaa" tarkoittavat sitä, että Jeesus voi tulla minä hetkenä hyvänsä takaisin. Tästä seuraa se, että Ilmestyskirjan ennustukset ovat kertoneet jotain ajatonta totuutta kristillisen kirkon ajasta, koska muuten joku kohta Raamatusta jäisi toteutumatta, kun Jeesus saapuu.
4. Päätetään, että suurin osa Ilmestyskirjasta kertoo tulevaisuudesta. Tästä seuraa, että Jeesus ei voi tulla takaisin ennen kuin jotkut tietyt asiat toteutuvat.
Raamatun ymmärtäminen ei tietystikään perustu vain päätöksiin. Raamattua on luettava kokonaisuutena ja Jumalalta viisautta rukoillen. Hän kyllä antaa viisautta. Mutta näillä esimerkeillä halusin painottaa sitä, että ymmärrys maailman lopusta muuttuu sen mukaan, mikä Raamatun mainitsema näkökulma hallitsee tulkintaa. Kun maailmanloppu tulee, ei ole enää mitään epäselvää siitä, miten Raamattua on tulkitava. Silloin kaikki selviää. Mutta niin kauan kuin meillä on rajallinen ymmärrys asiasta, on oltava tosi nöyrällä mielellä siitä, mitä aiheesta ajattelemme. Erehtymisen mahdollisuus on suuri. Ja siksi kai kysymys tulevaisuudesta onkin niin valtavan kiehtova.
Minä pidän nuortenillan tulevana syksynä tästä aiheesta. Siellä tutustumme Raamatun teksteihin, jotka puhuvat viimeisistä päivistä. Illan aikana varmaan tulee aika selväksi se, miten minä itse ajattelen. Lähden siitä, että pyrin selittämään vaikeita kohtia helpommilla. Minä olen mieluummin vaikeuksissa Ilmestyskirjan näkyjen kanssa kuin Jeesuksen ja Paavalin selkeämpien opetusten kanssa. Mielestäni Jeesus opettaa, että hänen tulemistaan ei voi tietää, vaan se tulee äkkiarvaamatta. Mielestäni Jeesuksen sanoista käy myös ilmi, että kun hän tulee, kaikki maailman ihmiset näkevät sen ja silloin tulee maailman loppu. Tästä syystä minun on vaikeampi uskoa tuhatvuotiseen valtakuntaan kirjaimellisesti. En myöskään osaa pitää uskovien tempausta asiana, joka Raamatusta kävisi selvästi ilmi.
Onneksi tämä ei ole uskon kannalta merkittävä kysymys. Merkittävää se on vain oman mielenkiinnon kannalta. Tärkeintä on, että olen joka hetki valmiina kohtaamaan Jeesuksen kasvoista kasvoihin, tapahtui se millä tavalla tahansa.
