Hei Susanna!
Kun Raamattu ei kerro Jeesuksen syntymälle tarkkaa päivämäärää, niin voisiko olla, ettei Jumala ole tarkoittanut Jeesuksen syntymäpäivää juhlittavaksi ollenkaan?
Tämä on hyvin kestämätön periaate. Samanarvoinen päättelyketju olisi esimerkiksi se, että autolla ajaminen ja tietokoneen käyttäminen ovat väärin, koska Jumala ei ole maininnut niistä mitään.
Jumalan Sana on tullut keskelle tavallista elämää. Ei ole mitään väärää, jos käydään onnittelemassa 90-vuotta täyttänyttä isomummoa tai juhlitaan 94-vuotiasta itsenäistä kotimaata tai juhlitaan oman urheilujoukkueen voittoa. Ne ovat tavallista elämää. Olisikin todella hullua, jos sen jälkeen Jumala kieltäisi juhlimasta kaikkein suurimpia ilon aiheita: Jumalan suuria tekoja. Raamattu on pullollaan erilaisten juhlien ohjeita. Monet niistä liittyvät tiettyyn ajankohtaan ja tiettyyn juhlaan. Tässä pari hienoa sitaattia ylipäätään juhlia koskien:
Ylistäkää juhlissanne Jumalaa,
ylistäkää Herraa Israelin lähteiden äärellä!
(Ps. 68:27)
Ja Esra jatkoi: "Menkää koteihinne, nauttikaa hyviä ruokia
ja juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei itsellään
ole mitään. Tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme!
Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on
teidän voimanne." ... Ja kaikki lähtivät aterioimaan, ja he
lähettivät maistiaisia ja viettivät suurta ilojuhlaa, sillä he
olivat ymmärtäneet sen, mitä heille oli puhuttu.
(Neh. 8:10-12)Eikä jo pelkästään näiden lainauksien varjolla joulun vietto ole syntiä?
Ei todellakaan ole. Jotta joku asia voitaisiin nimetä synniksi, pitäisi olla joku Jumalan Sanan kohta, joka osoittaa, että Jumalan käsky on jätetty täyttämättä tai kieltoa on rikottu. Nuo käyttämäsi lainaukset eivät ole liitettävissä jouluun. Päinvastoin Raamatusta löytyy ohjeita, ettei ketään saa tuomita, jos tämä haluaa juhlia jotain tiettyjä päiviä:
Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa?
Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu
- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee
pitämään hänet pystyssä. Joku pitää yhtä päivää
toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat
samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuk-
sessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin,
tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö
Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka
taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja
hänkin kiittää Jumalaa. (Room. 14:4-6)
Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte
tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja
uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen
varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen
ruumis. (Kol. 2:16-17)Ja se mitä tulee vielä pääsiäiseen ja pyhäinpäivään, ovathan nekin alunperin pakanallisia juhlia.
Pääsiäinen on kaikkein vanhin Raamatussa määrätty juhla, joka on vähintään 3200 vuotta vanha. 2000 vuotta sitten se sai Jeesuksen ylösnousemuksen myötä kristillisen sisällön. Jeesus itse käski viettämään pääsiäisateriasta muuttamaansa ehtoollista usein. Koska meillä on erilainen kalenteri kuin juutalaisilla, laskemme pääsiäisen ajankohdan oman kalenterimme mukaan, mutta se ajoittuu hyvin lähelle oikeaan kohtaankin.
Samoin pyhäinpäivän sisältö on kristillinen. Siinä muistellaan niitä, jotka ovat uskossa kuolleet ja niitä, jotka joutuvat uskonsa tähden vainotuiksi. Erittäin hyviä muistelemisen aiheita. Mikä sen ajankohta on, sillä ei ole väliä.
4. Mooseksen kirjan 9. luvussa on ohjeet pääsiäisestä. Siellä Jumala antaa ohjeen, että jos joku ei pysty viettämään pääsiäistä oikeaan aikaan, on hänen vietettävä sitä kuukautta myöhemmin. Tärkeintä ei siis ollut, että juhla on juuri oikealla kohdalla, vaan että sitä vietetään.
Kaikki ihmiset kun ovat kuitenkin saman arvoisia ja oikeutettuja oman tiensä valitsemiseen ja sitä pitäisi mielestäni kunnioittaa.
Minun on vaikea ymmärtää tätä logiikkaa. Kukaan ei ole kieltänyt ketään viettämästä juhliaan omalla tavallaan. Jos jotakin sääntöjä on, niin nykyään pikemminkin kristittyjen juhlimistapoja on rajoitettu. Kouluissa saa viettää pääsiäistä pääsiäispupuja esillä pitäen ja joulua joulupukkia esitellen - mutta jos siihen otetaan kristillistä sisältöä, rajoituksia alkaa tulla paljon helpommin. Pelkästään suvivirren veisaaminen on tapetilla, kun kevätjuhlien pelätään olevan sen vuoksi liian kristillisiä. Pakanoilla on aivan vapaat kädet juhlia juhliaan omilla tavoillaan.
Teinkö syntiä erotessani kirkosta ja olenko syntinen kun kyseenalaistan uskon asioita? Pitäisikö uskon olla niin vahva, että uskoo sokeasti?
Tämä on moniosainen kysymys. Tuohon ensimmäiseen kysymykseen sanoisin, että olet kyllä harvinaisen kevyin perustein jättänyt seurakuntasi. Yllä oli raamatunkohtia, jotka nimenomaan sanovat, että kristittyjen pitää esimerkiksi juhla-asioissa ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä. Samoin seurakunnan jättämisen suhteen Raamattu lyö jarruja päälle ja kehottaa nimenomaan yhteiseen rakentumiseen:
Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja
kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja
hyviin tekoihin. Me emme saa lyödä laimin
seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin
muutamilla on tapana, vaan meidän tulee
rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä
lähempänä näette Herran päivän olevan.
(Hepr. 10:24-25)Uskon vahvuus tai sokeasti uskominen ovat ihan eri asioita. Sokeaan uskomiseen ei ketään kehoteta.
Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika
on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää,
mikä on Herran tahto. (Ef. 5:16-17)
Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te
löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.
Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää,
ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. (Matt. 7:7-8)
Jeesus sanoi heille: "Se, mitä minä opetan, ei ole
minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä
selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai
puhunko omiani. (Joh. 7:16-17)Erityisesti uskoon liittyvissä asioissa on tärkeä pyytää Jumalalta viisautta ja ymmärrystä. Jeesus ylistää autuaaksi sellaista, joka uskoo, vaikkei näe. Se ei silti tarkoita sokeaa uskoa. Aina saa pyytää uskon varmuutta sydämeen ja viisautta Jumalan tahdon ymmärtämiseen. Siitä Raamatussa on todella lohdullisia lupauksia:
Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta,
pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä,
sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.
(Jaak. 1:5)
